Uutiset

Analyysi: Soini ohjeisti diplomaatteja – katso video

Suurlähettiläät kokoontuvat kerran vuodessa Helsinkiin Suurlähettiläspäiville.
 

Vuosi sitten diplomaatit saapuivat asemapaikoistaan uteliaina katsomaan ”perussuomalaista ulkoministeriä”, kuten he itse kiteyttivät.

Nyt suurlähettiläät saivat tehtävässään silmin nähden viihtyvältä Soinilta evästyksen Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen.

Ulkoministerin virallisen puheen painavin asia löytyi puheen loppuriveiltä, kaunopuheisuuden kaapuun naamioituna.

 

 

Valta ja voima ovat kielessä. Se, jolla on hyvä tarina, voittaa. Kun kansainvälisen politiikan palikat liikkuvat, syntyy tarve uusille kansallisille kertomuksille, Soini arvioi ja jatkoi:

– Kansainvälinen asemamme riippuu tarinoista, joita meistä kerrotaan. Nämä tarinat ovat joko itse kertomiamme, tai sitten ne sepittää joku muu. Olemme läntinen demokratia, luottamukseen perustuva avoin yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio ─ ja jokaisen sanan voi ottaa tosissaan. Historiamme ei ehkä ole pitkä tai loistokas, mutta pian satavuotiaan Suomen tarina on aika hyvä.

Jokainen diplomaatti ymmärsi, mihin suuntaan Soini viittasi

Korkean tason diplomatiassa viestit verhotaan usein monitulkintaisiksi, mutta tunnistettaviksi.

Ulkoministeri Soini ei maininnut Venäjää, mutta jokainen diplomaatti ymmärsi viestin: itsevaltaisen, kansainvälistä oikeutta rikkoneen ja demokratiaa vieroksuvan karhun ei pidä antaa muokata tarinaa Suomesta mieleisekseen.

Suomen on vahvalla viestinnällä ja käytännön teoilla kerrottava maailmalle, millainen on historiamme, mitkä ovat vapautta ihannoivat arvomme ja minne me haluamme maailmassa kuulua.

Lännen Median useista lähteistä hankkimien tietojen mukaan hallituksessa ja ulkoministeriössä pelätään sitä, että Venäjä yrittää vuonna 2017 muokata maailmalla leviävää Suomi-tarinaa mieleisekseen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti heinäkuussa Kultarannassa mielenkiintoisen arvion Suomen itsenäistymisestä vuonna 1917.

– Muistutan, että Venäjä on edesauttanut Suomen itsenäistymistä. Venäjä oli ensimmäinen valtio, joka tunnusti Suomen. Seuraavana vuonna tulemme juhlimaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä, Putin sanoi.

Suomalaisten kannalta Putinin esittämään historian tulkintaan sisältyy riski, että nykyvenäläiset alkavat ajatella Suomen itsenäisyyden olevan oikeastaan venäläisten antama lahja – ja suomalaisten olevan siitä syystä kiitollisuudenvelassa Venäjälle.

Juhlavuoden 2017 yhteydessä Suomen on oltava tarkkana sen suhteen, millainen kuva maamme itsenäistymisen vaiheista vahvistuu maailmalla.

Todennäköisesti Venäjä pyrkii kertomaan tarinaa, jossa Suomen itsenäisyys oli ”lahja Leniniltä”.

Vielä 30 vuotta sitten tämä satu saattoi jonkun mielestä palvella Suomen säilymistä itsenäisenä. Vuonna 1987 opetusministeriö julkaisi Lenin ja Suomi -teoksen. Kouluissa nuorisolle kerrottiin satuja siitä, miten Lenin antoi maallemme itsenäisyyden. Pahempaa puppua kuin Lenin-sadut on vaikea kuvitella historian opetukseen, mutta 70-vuotiaassa Suomessa elettiinkin suomettuneisuuden jälkikouristuksia.

Lenin ei halunnut Suomen olevan aidosti itsenäinen

Lenin ei ollut humaani eikä demokraatti; valtaan päästyään hän palautti kuolemanrangaistuksen lakiin. On totta, että Neuvosto-Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä ulkomaana 31.12.1917. Putinin heinäkuiselle lausunnolle on löydettävissä myös totuuspohjaa historiasta

Ruotsi ja Ranska seurasivat Neuvosto-Venäjän esimerkkiä neljä päivää myöhemmin. Naapureilta hankittuja tunnustuksia oli edeltänyt Suomen jakautuminen.

Kuudentena joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi P. E. Svinhufvudin antaman itsenäisyysjulistuksen äänin 100–88. Sdp olisi halunnut toteuttaa itsenäisyyden yhteistyössä venäläisten bolshevikkien kanssa.

Sosialisteista K.H. Wiik, Edvard Gylling ja Kullervo Manner tapasivat Leninin Pietarissa 27. joulukuuta. Kolmikko kertoi työväestön tukevan itsenäistymistä. Lenin ja Lev Trotski ihmettelivät, miksi työväestö ei ryhtynyt vallankumoukseen.

Svinhufvudin johtama porvarien valtuuskunta saapui Leninin pakeille kolme päivää myöhemmin. Bolshevikeille Suomen itsenäisyys sopi, koska he uskoivat maamme palaavan Neuvosto-Venäjän vasalliksi sosialistisen vallankumouksen hukuttaessa Euroopan porvarilliset voimat. Itsenäistymistä seurasi sisällissota, joka vaati 36 640 kuolonuhria.

Venäjällä valtaan päässeet voimat olisivat halunneet Suomen sisällissodan päättyvän punaisten voittoon. Lenin ei halunnut Suomen olevan aidosti itsenäinen valtio.

Suomi sijaitsee yhä kulttuuripiirien rajalla

Kun Suomi täyttää sata vuotta, poliitikkojen, diplomaattien ja kaikkien kansalaisten on pidettävä huolta siitä, että meistä kerrotaan tarinaa läntisenä demokratiana.

– Olemme läntinen demokratia, luottamukseen perustuva avoin yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio ─ ja jokaisen sanan voi ottaa tosissaan, Soini painotti suurlähettiläille.

Siteitään länteen Suomi vahvistaa käytännön teoilla, koska elämme vaarallisia ja arvaamattomia aikoja. Suomi valmistelee Yhdysvaltain kanssa kahdenvälistä aiesopimusta puolustusyhteistyön tiivistämisestä. Asiakirja allekirjoitetaan todennäköisesti jo syksyllä.

100 vuotta sitten sijaitsimme kahden kulttuuripiirin rajalla, eikä asemamme ole mihinkään muuttunut. Sijainnistamme seuraa, että muutkin yrittävät määritellä asemaamme omilla tarinoillansa meistä.

– Suomen tarinaa teidän tulee maailmalla kertoa, omin sanoin ja niin että teitä ymmärretään. Se on työtä, jolla on tarkoitus, Soini päätti puheensa.

Ulkoministeri huomautti, että pienet valtiot voivat olla vahvoja vain, jos kansainväliset järjestöt säilyttävät vaikutusvaltansa ja kansainvälistä oikeutta kunnioitetaan. Euroopan unioni on Suomelle arvokas yhteisö, jonka säilyminen vahvana on suomalaisten etujen mukaista.

Yksin Suomi olisi kansainvälisen yhteisön silmissä vaarassa ajautua Venäjän vasalliksi.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic