Uutiset

Analyysi: Suomen romanikeskustelu jumittuu rikoshuhuihin ja sivuuttaa kansainväliset kehityskulut

Suomalaisessa keskustelussa on viimeinen vuosikymmen spekuloitu Itä-Euroopan romanien kerjäämisen takana olevalla järjestäytyneellä rikollisuudella, vaikka asiasta ei ole näyttöä. Huhuja pitäisi opetella käsittelemään mediassa samalla tavalla kuin Trumpin lausuntoja – jättämällä ne omaan arvoonsa, kirjoittaa Tuukka Tuomasjukka.
Viime viikolla julkaistussa reportaasissa (Lännen Media 3.8.) romanialainen Eleonora Getu kertoi elämästään Suomessa. Myös tuossa jutussa pohdittiin romanien kerjäämiseen liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta. Poliisi on viimeiset puoli vuosikymmentä toistanut medialle, ettei asiasta ole näyttöä. Kuva: Mauri Ratilainen
Viime viikolla julkaistussa reportaasissa (Lännen Media 3.8.) romanialainen Eleonora Getu kertoi elämästään Suomessa. Myös tuossa jutussa pohdittiin romanien kerjäämiseen liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta. Poliisi on viimeiset puoli vuosikymmentä toistanut medialle, ettei asiasta ole näyttöä. Kuva: Mauri Ratilainen

Se on kuin elefantti olohuoneessa – siitä ei osata puhua, mutta siitä huolimatta se näkyy ja tuntuu.

Näin nuori romaniaktivisti ja teatteriohjaaja Alina Șerban kuvaili kansanryhmänsä historiaa haastattelussamme viime syksynä.

Viime perjantaina vietettiin eurooppalaista romanien joukkotuhon muistopäivää. Holokaustissa kuoli yli puoli miljoonaa romania. Tätä ennen he olivat Romaniassa olleet puoli vuosituhatta orjina.

Suomessa kansanmurhan muistopäivä meni medialta kokonaan ohi, vaikka vähemmistöstä onkin muutoin puhuttu vilkkaasti.

 

Itä-Euroopan romanit ovat viime aikoina olleet mediassa esillä kerjäämiseen liittyvien todistamattomien rikosepäilyiden näkökulmasta.

– Heidät halutaan kriminalisoida, koska heitä ei haluta tänne, sanoi Helsingin yliopiston romanikielen ja -kulttuurin opettaja ja tutkija Henry Hedman Lännen Median reportaasissa viime viikolla.

Romanien parissa töitä tekevältä Helsingin Diakonissalaitokselta kuitenkin kerrotaan keskustan puoluelehti Suomenmaan haastattelussa, ettei ihmiskaupan elementtejä ole havaittu.

Lehti huomauttaa myös, että poliisin tilastoissa romanialaisten rikosepäilyt ovat vähentyneet tällä vuosikymmenellä selvästi. Näissä näkyvät sekä romanien että vähemmistöön kuulumattoman romanialaisväestön rikokset.

 

Suomi on oikeusvaltio, jossa jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Katteettoman rikosepäilyn jankkaus ei muiden väestöryhmien kohdalla kävisi päinsä.

Helsingin Diakonissalaitoksen toimialajohtaja Marja Pentikäisen mukaan hankalinta romanien oikeuksien edistämisessä ovat ihmisten asenteet.

Hän puhuu mustalaisvihasta. Käsitettä tukee kansainvälinen liikehdintä.

Italian sisäministeri Matteo Salvini herätti viime viikolla paheksuntaa käyttämällä loukkaavaa ilmausta ”zingaraccia”, kurja mustalainen.

Ukrainassa romaneita on kuollut äärioikeiston hyökkäyksissä. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty huomautti viime vuonna, että kodittomien romanien elämä länsinaapurissamme Ruotsissa on ”syrjittyä, vaarallista ja epätoivoista”.

Viime aikoina Romaniassa kantaväestö on paheksunut säännöllisesti jo sitäkin, että isojen festivaalien dj:t ovat soittaneet ohjelmistossaan romanien manele-populaarimusiikkia.

 

Trump-uutisoinnissa media opettelee jättämään epämääräiset väitteet omaan arvoonsa, ettei niitä tarkastelemalla vain vahvisteta huhuja. Samaa tarvitsisi suomalainen julkinen keskustelu Itä-Euroopan romaneista.

Yleiseen mielipiteeseen juurtunut ajatus kerjäämisen takana olevasta järjestäytyneestä rikollisuudesta on jäänyt todistamatta, mutta jatkuva asiaan palaaminen leimaa ryhmää ja estää keskustelun muista näkökulmista.

Marja Pentikäisen mukaan romanien parissa työskentelevät tahot tarvitsisivat median puolelleen. Pidemmälle pääsisi kuitenkin jo lisäämällä perspektiiviä aiheen käsittelyyn.

Juttua täsmennetty torstaina 8. elokuuta klo 16:40. Romanien järjestäytyneen rikollisuuden näyttö puuttuu nimenomaan kerjäämiseen liittyen.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

30.3.2020

Uusimmat