Uutiset

Analyysi: Suomen sairaaloissa ollaan pian totisen paikan edessä – Koronapotilaiden tehohoitopaikat uhkaavat loppua kesken

Tehohoidossa olevien koronapotilaiden määristä ja myös potilaspaikkojen riittävyydestä on syytä viestiä avoimesti. Viranomaisohjeita ja määräyksiä noudatetaan todennäköisesti paremmin, kun kansalaiset tietävät miten ohuen kapasiteetin varassa tehohoito toimii, kirjoittaa Lännen Median taloustoimittaja Taneli Koponen.
Suomen tehohoitoyhdistys on laatinut listauksen, jonka mukaan Suomessa on yli 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa. Arkistokuva Taysin teho-osastolta. Kuva: Timo Marttila
Suomen tehohoitoyhdistys on laatinut listauksen, jonka mukaan Suomessa on yli 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa. Arkistokuva Taysin teho-osastolta. Kuva: Timo Marttila

Maanantaina hallitus päätti sulkea Suomen. Koronatilanteen takia koulut siirtyivät etäopetukseen ja kokoontumisia rajoitettiin. Moni viettää aikaa omassa kodissaan kenties enemmän kuin koskaan aiemmin.

Pian kävi ilmi, että osalla kansalaisista harkinta pettää pahasti. Torstaina Helsingissä vietettiin kauppakeskus Hertsin avajaisia ilmaisten ämpäreiden kera. Somessa levisivät videot myös Levillä sijaitsevasta ravintolasta, jossa juhli vielä keskiviikkona arviolta 100 ihmistä.

Samaan aikaan sairaaloissa on valmistauduttu epidemian alkuun epävarmoissa tunnelmissa. Lännen Median tietojen mukaan tehohoidon kapasiteetin riittävyys on aiheuttanut huolta ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkärien keskuudessa.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhdessä Turun ja Tampereen yliopistojen kanssa laatiman ennustemallin mukaan lievimmässäkin tapauksessa 20 prosenttia väestöstä eli yli miljoona suomalaista saa koronavirustartunnan.

Suomen tehohoitoyhdistys on laatinut listauksen, jonka mukaan Suomessa on yli 400 tehohoito- ja tehovalvontapaikkaa. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin teho-osastolla on listauksen mukaan 22 ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan Hyksin Meilahden teho-osastolla 13 potilaspaikkaa. Lukujen valossa tehohoidon kapasiteetti näyttää siis vaatimattomalta, vaikka sitä kyettäisiinkin kasvattamaan useilla sadoilla potilaspaikoilla.

Tehohoitopaikka tarkoittaa, että potilaan vointia seurataan tarkasti valvontamonitoreilla ja elimistöä voidaan tukea esimerkiksi hengityslaitehoidolla. Tehovalvontapaikalla ei ylletä samantasoiseen hoitoon.

Koronaviruksen aiheuttama Covid-19-tauti vaatii ennakkoarvioiden mukaan pitkän, jopa useiden viikkojen mittaisen tehohoitojakson. On siis hyvin todennäköistä, että tehohoitopaikkoja ei riitä epidemian yltyessä kaikille tarvitsijoille. Lääkärit saattavat joutua valitsemaan, ketä hoidetaan.

Koronan ajatellaan laajalti olevan vaarallinen lähinnä ikäihmisille ja sairaille. Esimerkiksi Hollannissa huomattava määrä tehohoidossa olleista potilaista on ollut alle 50-vuotiaita. Helsingin Sanomien mukaan Husissa on tehohoidossa alle 40-vuotias koronapotilas.

Torstai-iltana uutisointi tehohoitopotilaista sai kummallisen käänteen. Kävi ilmi, että lääkäreitä on kielletty kommentoimasta koronan takia tehohoitoon joutuneiden potilaiden määrää. STT kertoi torstai-iltana, että sairaanhoitopiirien ylilääkäreille annettua sosiaali- ja terveysministeriön ohjetta perusteltiin koronapotilaiden yksityisyydensuojalla. Ohje on annettu viime viikolla.

Tehohoidossa olevien koronapotilaiden lukumääristä ja myös tehohoidon potilaspaikkojen riittävyydestä on syytä viestiä avoimesti. Viranomaisohjeita ja määräyksiä noudatetaan todennäköisesti paremmin, kun kansalaiset tietävät miten ohuen kapasiteetin varassa tehohoito toimii.

Potilaspaikkojen ohella myöskään hoitohenkilöstöä ei välttämättä ole riittävästi. Hoitajia koulutetaan pikakoulutuksella teho-osastoille, mutta lääkärien lisäys teholle on oma haasteensa. Lääkäreillä on hyvin keskeinen rooli tehohoidossa tehtävissä toimenpiteissä.

Uusimmat

Näkoislehti

18.9.2020

Fingerpori

comic