Uutiset

Analyysi: Uhkaavat ansionmenetykset hiertävät naisvaltaisia aloja pahasti

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vahvisti SAK:n hallituksen kokoushuoneesta poistuessaan, että varmuus niin sanottuun Suomeen malliin siirtymisestä mahdollistaisi veronkevennykset, joilla palkansaajille voidaan kompensoida työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksujen maksuosuuksien siirtojen aiheuttamat ansionmenetykset.

– Suomen mallia on viikonlopun aikana hierottu, ja toivon, että täällä myöskin otetaan Suomen malliin kantaa, koska sehän tuo tähän, kuten hallitus vastauksessaan kertoo, lisää taloudellista väljyyttä.

Minkälainen Suomen mallin teidän mielestänne pitäisi olla?

– Samalla lailla kuin Ruotsissa, että tehdään palkkaratkaisuja vienti edellä.

Sipilä tietää hyvin, että lupaus veronkevennyksistä lähes takaisi yhteiskuntasopimuksen syntymisen.

– Uskon, että tässäkin huoneessa (SAK:n hallituksen kokoushuoneessa) on ymmärrystä sille, että veronkevennyksiä ei tehdä säästämällä jostakin muualta. Paketin pitää aidosti kantaa myöskin veronkevennysvara, pääministeri painotti.

Veronkevennykset todennäköisesti saisivat pienipalkkaiset naiset sopimuksen taakse

Onko niin, että naisvaltaiset alat, kuten palveluala, lähtevät mukaan yhteiskuntasopimukseen, kun he saavat varmuuden siitä, että veronkevennyksillä kompensoidaan heidän pienipalkkaisille jäsenillensä menetykset, joita työnantajamaksujen siirroista heille tulee?

– Jos Suomen malliin saadaan hyvä ratkaisu, niin olemme aika lähellä sitä tilannetta, että se riittäisi kompensoimaan työnantajamaksujen siirtymisen työntekijöille. Eli se riippuu nyt siitä, mitä päätöksiä saadaan aikaan Suomen mallista, Sipilä käytännössä antoi lupauksen veronkevennyksistä, jos

Suomen mallista syntyy työnantajien ja palkansaajien keskusjärjestöjen välillä neuvottelutulos.

Valtiovarainministeriö ei Lännen Median tietojen mukaan voinut laskea yhteiskuntasopimuksen julkisen talouden vaikutusarviossaan arvoa pitkälle palkkamaltille, koska Suomen mallin yksityiskohdista ei ollut vielä sovittu, minkä takia VM päätyi siihen, että yhteiskuntasopimus vahvistaisi julkista taloutta vain 600 miljoonalla eurolla.

Sopimuksen pitäisi vahvistaa julkista taloutta 2 miljardilla, jotta hallitusohjelman mukaan olisi mahdollista toteuttaa miljardin euron veronkevennykset palkkaverotuksessa.

Uhkaavat ansionmenetykset hiertävät naisvaltaisia aloja pahasti, koska esimerkiksi kahden vanhemman lapsiperheessä äidin euro on veronalaisten vuositulojen perusteella Lännen Median selvityksen mukaan vain 62,5 prosenttia isän eurosta. Yksinhuoltajaäidit ovat tulotietojen perusteella kaikkein vaikeimmassa tilanteessa.

Ann Selinin johtamassa PAMissa koetaan, että pienipalkkaisten myyjien ja muiden palvelualojen työntekijöiden tuloja ei saa enää laskea euroakaan miesvaltaisten ja suhteellisen hyväpalkkaisten vientialojen hyväksi.

Ongelma: EK:lla ollut eri näkemys Suomen mallista kuin Akavalla ja STTK:lla
 

Jos työmarkkinajärjestöt nyt kertovat, millainen on Suomen malli, johon on tarkoitus siirtyä syksyllä 2017, hallitus Sipilän vastauksen perusteella toteuttaa veronkevennykset, mikä taannee yhteiskuntasopimuksen syntymisen. Sipilän mukaan hallituksen palkkamaltille tavoitteeksi asettama viiden prosenttiyksikön kilpailukykyparannus tulisi täyteen, jos jo sovittua keskitettyä vuoden mittaista nollaratkaisua jatkettaisiin hyvällä Suomen mallilla.

SAK:n liittojen johtajat halusivat nyt ennen kaikkea tietää pääministeriltä, kompensoivatko veronkevennykset varmasti tulonmenetykset, jos Suomen mallin sisältö varmistuu ja se hyväksytään osaksi sopimusta.

Suomen mallista ei päästy lopulliseen yksimielisyyteen työmarkkinaneuvotteluissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä Suomen malli tarkoittaisi sitä, että teknologia-, metalli- ja metsäteollisuus määrittelisivät yleisen palkankorotusvaran, jota edes valtakunnansovittelija ei saisi sovintoesityksessään ylittää muiden alojen kohdalla.

Palkansaajaleirissä etenkin Akava ja STTK haluavat, että Suomen mallissa mahdollistettaisiin tietyin ehdoin myös julkisen sektorin omat palkkaohjelmat, jotta valtion ja kuntien palveluksessa olevat työntekijät eivät jäisi pysyvästi jälkeen yksityisen sektorin ansiokehityksestä.

Yhteiskuntasopimuksessa ollaan siirtämässä työttömyysvakuutusmaksua palkansaajalle työnantajalta lisää 0,85 prosenttiyksikköä ja työeläkemaksua peräti 1,2 prosenttiyksikköä.

Siirrot alentavat työn yksikkökustannuksia Suomessa erittäin paljon, minkä teoriassa pitäisi lisätä vientiteollisuuden kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Palkansaajilta siirrot vievät vuodessa kuitenkin useita satoja euroja nettotuloista. Siirrot myös heikentävät merkittävästi suomalaisten palkansaajien ostovoimaa.

Tyva- ja tyel-maksut ovat veroluonteisia, joten ne myös kiristävät verotusta tuntuvasti. Keski- ja hyvätuloisten lompakoissa siirrot tuntuvat erittäin kipeästi verotuksen kiristyessä. Hallitusohjelmassa luvataan, että kenenkään verotus ei Suomessa kiristy.

Epävarmuus: Tuovatko maksusiirrot työpaikkoja vai valuvatko ne osinkoihin?
 

Ay-leirissä pelätään, että maksusiirrot valuvat yritysten voittoihin ja niiden maksamiin osinkoihin, eivätkä takaa uusien työpaikkojen syntymistä Suomeen. Liittojohtajat esittivät epäilynsä pääministerille.

– Kävimme keskusteluja siitä, auttaako tämä varmasti ja saadaanko oikeasti työnantajat investoimaan. Totta kai, tämä huoli on ymmärrettävä työntekijöiden puolella. Vetoomukseni työnantajapuoleen on se, että nyt malttia kaikkiin päätöksiin ja nyt pitäisi kuulua niistä investoinneista positiivisia uutisia hyvin pian, jos tämä paketti saadaan kasaan, pääministeri lähetti terveisensä EK:n jäsenyritysten suuntaan.

Pääministeri ei sulkenut pois vaihtoehtoa, että umpisolmun avaavista veronkevennyksistä tehtäisiin hallituksessa päätös jo tällä viikolla – ei hän tosin sitä luvannutkaan.

Onko valmius VM:llä tehdä laskelmat tällä viikolla ja hallituksella antaa veronkevennysvastaus tällä viikolla, jos Suomen mallista on selvyys?

– Odotetaan nyt se Suomen malli, ja sitten tiedetään, minkälainen taloudellinen arvo sille voidaan laskea, pääministeri vastasi Lännen Median viimeiseen kysymykseen astellessaan hissiin, joka vei hänet alas SAK:n päämajan neljännestä kerroksesta.

Asiasanat

Uusimmat