Uutiset

Analyysi: Valtapuolueen tappio Istanbulissa saattoi olla käänne Turkin politiikassa

Ekrem İmamoğlu kiitti kannattajiaan myöhään sunnuntai-iltana Istanbulissa. 49-vuotias İmamoğlu on Turkin jättimetropolin uusi pormestari. Kuva: ONUR GUNAL / CHP PRESS OFFICE / HANDOUT
Ekrem İmamoğlu kiitti kannattajiaan myöhään sunnuntai-iltana Istanbulissa. 49-vuotias İmamoğlu on Turkin jättimetropolin uusi pormestari. Kuva: ONUR GUNAL / CHP PRESS OFFICE / HANDOUT

Onko tuuli kääntynyt Turkissa?

Hätäisiä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, vaikka presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tappio Istanbulin pormestarivaalin uusinnassa näyttää dramaattiselta.

Erdoğan itse ei tietenkään ollut ehdolla, mutta hän laittoi peliin koko poliittisen painoarvonsa, jotta valtapuolue AKP:n ehdokas Binali Yıldırım tulisi valituksi.

Istanbul on Erdoğanin kotikaupunki, ja sieltä hän aloitti nousun Turkin politiikan huipulle toimiessaan jättimetropolin pormestarina 1990-luvulla. Hänen aikanaan alkoholin katutarjoilua tiukennettiin Istanbulissa.

Uusinta korjaa vahingon

Erdoğan uskoi omaavansa kultaisen kosketuksen, jolla vaalit saadaan käännettyä konservatiivis-islamilaisen AKP:n hyväksi. Puolue on hallinnut Turkin politiikkaa 2000-luvun alkuvuosista saakka.

Ainoa kauneusvirhe oli parlamenttivaalit kesäkuussa 2015, jolloin AKP menetti parlamentissa ehdottoman enemmistöstä. Tuolloin vahinko korjattiin nopeasti. Parlamentti hajotettiin, ja marraskuun uusinnassa AKP sai taas yli puolet paikoista.

Jotain vastaavaa Erdoğan mietti myös tänä keväänä, kun opposition pormestariehdokas Ekrem İmamoğlu yllättäen voitti Istanbulissa maaliskuun viimeisen päivän vaalissa. Suunnitelma oli, että kun pannaan iso koneisto eli tiedotusmonopoli pyörimään, niin äänestäjät tulevat järkiinsä.

Demokratian kuolinkellot

Turkin ulkopuolella tilanne näytti pahalta. Vaikutti siltä, että itsevaltainen presidentti kaivaa esiin haluamansa vaalituloksen. Turkin demokratialle soitettiin kuolinkelloja.

Se oli ennenaikaista. Erdoğanin laskelmat menivät pahasti pieleen.

Vaikka Turkin oppositio on ollut varsinkin heinäkuun 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen hyvin ahtaalla, ei sitä ole kokonaan nujerrettu.

Demokratian peruspilareihin kuuluu, että äänestys tapahtuu kontrolloidusti, niin että kaikki voivat luottaa tuloksen oikeellisuuteen. İmamoğlun puolue, sekulaari keskustavasemmistolainen CHP kertoi, että Istanbulissa oli 10 000 vapaaehtoista lakimiestä valvovassa, että äänestys ja tuloslaskenta sujuivat rehellisesti.

Yli sata huonetta palatsissa

Erdoğan on sokaistunut omaan valtaansa. Hän sai kaksi vuotta sitten laajat valtaoikeudet, kun uusi perustuslaki hyväksyttiin täpärästi kansanäänestyksessä. Pääministerin virka lakkautettiin, ja parlamentin valtaa siirrettiin presidentille.

Kaikkeen ei Erdoğan kuitenkaan pysty, vaikka asuukin yli sata huonetta käsittävässä uudessa presidentinpalatsissa ja ristii julkisia rakennuksia omalle nimelleen. Hänen arvostelemisensa tietää vaikeuksia, mutta vaaliuurnilla turkkilaiset uskaltavat yhä kertoa mielipiteensä.

Opposition voitto kevään paikallisvaaleissa Istanbulissa ja muissa Turkin suurkaupungeissa – Ankarassa, Izmirissä ja Antalyassa – perustui voimien yhdistämiseen. Tämä on oppositiolle oppi kevään vaaleista, sillä AKP on maan parhaiten organisoitunut puolue, ja sen takana on valtaosa Turkin mediasta.

Vastakkainasettelun politiikkaa

Tärkeä selittäjä AKP:n vaalitappioihin on Turkin talous, joka on jo pitemmän aikaa lasketellut alamäkeä.

Talous kulkee sillä tavoin käsi kädessä politiikan kanssa, että ulkomaiset investoijat karsastavat Erdoğanin vastakkainasettelun politiikkaa. AKP:n suosio äänestäjien keskuudessa on perustunut talouden jatkuvaan kasvuun ja sosiaaliohjelmiin.

Voisiko Istanbulissa voittanut Ekrem İmamoğlu olla vakava haastaja Erdoğanille?

Se on mahdollista, sillä İmamoğlu on Erdoğanin vastakohta: rauhallinen ja sovitteleva. Tosin sitä hetkeä saadaan vielä odottaa, sillä Turkin presidentin- ja parlamentin vaalit pidetään samana päivänä kesäkuussa 2023.

Uusimmat