Uutiset

ANALYYSI: Venäjää ja Yhdysvaltoja ei kiinnosta pelastaa ydinasesopimustaan

Euroopan turvallisuus uhattuna maiden saadessa vapaat kädet kehittää aseita. Puheet nykyistä useamman maan kattavasta sopimuksesta epärealistisia.
Berliinissä Yhdysvaltain lähetystön edessä nähtiin helmikuun alussa Trumpiksi ja Putiniksi naamioituneita INF-sopimusta puolustaneita mielenosoittajia. Kuva: Omer Messinger

Venäjä ilmoitti vastikään hylkäävänsä kylmän sodan aikaisen lyhyen ja keskipitkän matkan ballistiset ja risteilyohjukset kieltävän INF-sopimuksen. Kyseessä on symmetrinen vastatoimi Yhdysvaltojen päätökselle keskeyttää sopimuksen noudattaminen. Yhdysvallat perustelee vetäytymistään Venäjän ainakin vuodesta 2014 jatkuneilla sopimusloukkauksilla.

Venäjä kiistää loukkaukset ja syyttää Yhdysvaltoja sopimuksen rikkomisesta. Molemmat maat pääsevät halutessaan irtautumaan sopimuksesta puolen vuoden kuluttua eli elokuun alussa, jolloin sopimusta voidaan pitää lopullisesti kuopattuna. Sitä ennen erimielisyyksiä voi vielä yrittää ratkaista. Ne tuskin kuitenkaan ratkeavat, sillä se ei ole tällä hetkellä kummankaan osapuolen intresseissä.

Kiivas asekehittely voi palata

Sekä Venäjä että Yhdysvallat tuntuvat olevan samoilla linjoilla sen suhteen, että sopimus itse asiassa rajoittaa niiden toimintamahdollisuuksia kiivaasti etenevän asekehityksen saralla. Esimerkiksi Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan ydinohjusten kehittelyä eivät sido mitkään sopimukset.

Presidentti Vladimir Putin totesi jo yli kymmenen vuotta sitten, että sopimus ei enää palvele Venäjän etuja. Putin on ilmoittanut Venäjän aloittavan uuden tyyppisten ohjusten rakentamisen nopealla aikataululla sopimuksen rauettua.

Venäjä on luvannut olla sijoittamatta aseita Eurooppaan ja muualle niin kauan kuin Yhdysvallat ei tee niin ensin. Nato tarkoittaa Venäjän silmissä pitkälti samaa kuin Yhdysvallat.

Yhdysvaltain katse Kiinassa

Venäjän lisäksi myös presidentti Donald Trumpin hallinto tuntuu suhtautuvan asevarustelua koskeviin rajoituksiin skeptisesti. Yhdysvallat alkanee uudistaa ydinasearsenaaliaan nopealla tahdilla kun sopimus Venäjän kanssa ei enää sido.

Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon painopiste löytynee jatkossa Tyyneltämereltä, Kiinan rajojen tuntumasta. Yhdysvalloilla on suuri tarve kuroa umpeen Kiinan etumatkaa asevarustelussa ja parantaa iskukykyään Aasiassa.

Puheet uudesta sopimuksesta sanahelinää

Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov olisi valmis neuvottelemaan Yhdysvaltojen kanssa uudesta korvaavasta ydinasesopimuksesta, jossa olisi mukana useampia maita. Rjabkovin aloitetta pidetään vastauksena presidentti Trumpin ilmaisemaan kiinnostukseen uuden aserajoitussopimuksen luomisesta.

Muutamaa päivää aiemmin Putin kielsi ministerejään aloittamasta aseidenriisuntaan liittyviä keskusteluja Washingtonin kanssa. Tilanne ja molempien suurvaltojen julkiset kannat elävät siis koko ajan. Uuden sopimuksen syntyminen on kuitenkin epätodennäköistä, sillä se ei aidosti kiinnosta muitakaan suurvaltoja.

Euroopan turvallisuus vaakalaudalla

Ohjusteknologiaa löytyy yhä enemmän eri puolilta maailmaa. Ballististen ja risteilyohjusten laatu ja määrä on kehittynyt viime vuosina huomattavasti. Käytössä olevien ohjusjärjestelmien kantama, nopeus, liikkuvuus ja tarkkuus on parantunut. Etenkin lyhyen kantaman ohjusjärjestelmät ovat lisääntyneet Suomen lähialueilla.

Vuonna 1987 solmitun INF-sopimuksen lakkauttamisen suurimpana tulevaisuuden riskinä on asevarustelun kiihtyminen. Etenkin Euroopassa on syytä pelätä, että asevarustelu tuo seuraavan sukupolven ydinaseet mantereelle. INF-sopimus on ollut yksi Euroopan turvallisuuden tukipilari yli 30 vuoden ajan.

Uusimmat