Uutiset

Analyysi: Vihreät eivät tee linjavalintaa, mutta voittava vaaliveturi yritetään tunnistaa

Vihreät hakevat johtajaa vaalivoittoon. Linjasta on jo päätetty. Puoluevaltuuskunta tehnee päätöksen henkilökohtaisten ominaisuuksien ja kokemuksen perusteella, kirjoittaa Lännen Median toimittaja Ossi Rajala.
Vihreillä on vaikea valinta edessään, jos seuraavaksi puheenjohtajaksi on useita halukkaita tarjolla. Arkistokuva viime kesän puoluekokouksesta.

Vihreiden puoluevaltuuskunnan 43 jäsentä valitsevat lauantaina puolueelleen uuden puheenjohtajan pois vetäytyvän Touko Aallon tilalle.

Linjavalintaa ei tule, sillä joka tapauksessa uusi puheenjohtaja korostaa ilmastonmuutoksen torjuntaa, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä puolueen mantran mukaisesti.

Puoluevaltuuskunta pyrkii valitsemaan puheenjohtajan, jolla on parhaat edellytykset johdattaa puolue vaalivoittoon huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Viimeistään ensi kesäkuun puoluekokouksessa vihreät päättävät sitten jäsenäänestyksen kautta, jatkaako lauantaina valittava pomo pidempään. Todennäköisesti jatkaa, jos vaalit menevät hyvin.

Vihreiden puoluevaltuuskunnassa on eniten edustusta Helsingistä ja Uudeltamaalta, muttei ratkaisevasti oman seudun ehdokkaan junttaamiseksi.

Sunnuntaina helsinkiläinen kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ilmoittautui ensimmäisenä ehdolle, ja muut halukkaat seuraavat todennäköisesti nopeasti perässä. Alanko-Kahiluoto oli muuten miettinyt puheenjohtajakisaa jo kesällä 2017, mutta ei lopulta lähtenyt mukaan. Hän moitti väistyvää puheenjohtajaa Ville Niinistöä
Emma Karin kannattamisesta uudeksi puheenjohtajaksi. Niinistö kiisti tämän.

Puheenjohtajan pestiä miettivät nyt todennäköisesti ainakin köyhyystutkija Maria Ohisalo (Helsinki), kansanedustajat Ville Niinistö (Turku), Pekka Haavisto (Helsinki) ja Emma Kari (Helsinki).

Niinistö, Alanko-Kahiluoto ja Haavisto olisivat kokeneempia. Ohisalo sekä Kari tuoreempia kärkipoliitikkoja.

Niinistö ja Kari olisivat räväkimpiä. Haavisto olisi sovittelevin johtaja. Ohisalo olisi vasemmistohenkisin.

Valinnanvaikeutta vihreille ei tosin tule, jos ehdokkaita ei ilmaannu lisää.

Kannatus oli jopa yli 17 prosenttia

Vihreiden kannatus oli kesällä 2017 jopa yli 17 prosentissa. Puolueesta puhuttiin jo sen oman kannattajakunnan ulkopuolellakin potentiaalisena pääministeripuolueena.

Tästä alkoivat vaikeudet. Perinteiset suuret puolueet Sdp, keskusta ja kokoomus kiinnittivät entistä tarkempaa huomiota vihreiden sanomisiin ja hyökkäsivät tilaisuuden tullessa hanakammin kimppuun. Vihreiden avauksista etsittiin herkemmin ristiriitaisuuksia ja heikkouksia, koska vihreät ei ollut enää mahdollinen “apupuolue” seuraavaan hallitukseen vaan oikea haastaja ykkössijalle.

Tästä tai jostakin muusta syystä vihreistä tuli hieman hiljaisempia.

Tilanteeseen saattoi vaikuttaa myös se, että vihreiden johdosta väistynyt Niinistö oli kärjekkäästi kritisoinut muita puolueita jo jonkin aikaa. Ruoriin siirtynyt Aalto otti rauhallisemmin.

Vihreiden kannatus on laskenut viime mittauksissa alle 12 prosenttiin, joten uudella puheenjohtajalla riittää työtä ja vastuuta.

Suomalaisessa politiikassa kun vallitsee yhtälö, jonka mukaan menestys on koko porukan ansiota, mutta tappio vain puheenjohtajan syy.

Fingerpori

comic

Uusimmat