Uutiset

Analyysi: Yhdysvalloissa presidentti voittaa oikeat osavaltiot

Yhdysvaltojen vaalitavassa pienten osavaltioiden äänet korostuvat. Show'n varastavat kuitenkin ne osavaltiot, jotka ovat tasaisimmin kahtiajakautuneita.
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kampanjoi keskiviikkona Arizonassa. Kuva: epa08782126
Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump kampanjoi keskiviikkona Arizonassa. Kuva: epa08782126

Suomalaisin silmin katsottuna Yhdysvaltojen vaalijärjestelmä näyttää kummalliselta, sillä eniten ääniä saanut ei välttämättä olekaan seuraava presidentti.

Näin kävi esimerkiksi vuoden 2016 vaaleissa: Hillary Clinton sai enemmän ääniä, mutta presidentiksi päätyi lopulta Donald Trump, joka sai taakseen enemmän valitsijamiehiä.

Yhdysvalloissa äänestäjä ei äänestä presidenttiä, vaan valitsijamiestä, jotka valitsevat presidentin ja varapresidentin. Suurimmassa osassa osavaltioita voittanut ehdokas saa taakseen kaikki osavaltion valitsijamiehet, joiden määrä määräytyy osavaltion asukasluvun mukaan.

Esimerkiksi Floridassa on 29 valitsijamiestä. On aivan sama, voittaako ehdokas osavaltion prosentein 70–30 vai 51–49, hän saa taakseen kaikki valitsijamiehet.

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Suurimmassa osassa osavaltioita lopputulos tiedetään ennalta. Vaali ratkeaa niin kutsutuissa vaa’ankieliosavaltioissa, joita on noin tusina. Presidentiksi ei siis pääse se, joka saa eniten ääniä, vaan se, joka voittaa oikeat osavaltiot.

Vaalijärjestelmää voi pitää oikeudenmukaisena tai epäoikeudenmukaisena riippuen siitä, miltä kantilta sitä katsoo.

Epäoikeudenmukaisen siitä tekee se, että enemmistön tahto ei välttämättä toteudu.

Mutta jos Yhdysvaltojen vaalitapa olisi samanlainen kuin Suomessa, isot osat maata jäisivät kokonaan pimentoon.

Silloin vaaleja ei ratkaistaisi hieman Suomea suuremmassa Wisconsinissa, vaan Los Angelesin tai New Yorkin kaltaisissa suurkaupungeissa. Tämä ajaisi myös ehdokkaat kampanjoimaan näissä kaupungeissa. Pienempien osavaltioiden ääni jäisi kuulematta.

Yhtäältä noin, mutta toisaalta ei ihan sittenkään. Vaaliuudistusta ajavan National Popular Vote Inc. -järjestön datasta käy ilmi, että kahdeksassa pienimmässä osavaltiossa on järjestetty vain yksi kampanjatilaisuus kolmissa viime vaaleissa. Yhteensä kampanjatilaisuuksia on ollut 952.

Sen sijaan Wisconsinissa kampanjatilaisuuksia järjestettiin 40, vaikka osavaltiosta tulee vain kymmenen valitsijamiestä.

Vuoden 2016 presidentinvaalien kampanjatilaisuuksista 94 prosenttia järjestettiin kahdessatoista vaa’ankieliosavaltiossa. Kaksi kolmasosaa kampanjatilaisuuksista oli niistä kuudessa.

National Popular Vote ajaa Suomen kaltaista vaalijärjestelmää, jossa eniten ääniä valtakunnallisesti saanut voittaa. NPR-radiokanavan keräämä data tämän vuoden vaaleista kuitenkin vahvistaa trendin.

Trump ja Joe Biden ovat keskittäneet kampanjansa kuuteen osavaltioon, Floridaan, Pennsylvaniaan, Pohjois-Carolinaan, Michiganiin, Wisconsiniin ja Arizonaan. Ehdokkaiden kampanjat ovat käyttäneet tv-mainontaan 700 miljoonaa dollaria. Siitä 85 prosenttia on mennyt edellä mainitulle kuusikolle.

Vaaleissa eivät siis todellisuudessa pääse esille pienet osavaltiot, vaan ne, joiden kahtiajako on kaikkein tasaisin.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

3.12.2020