Uutiset

Analyysi: Yhdysvaltain presidentinvaalin tulos voi olla kohtalonkysymys palestiinalaisille – palestiinalaishallinnon asema horjuu koronapandemian syventämässä talouskriisissä

Israelin ja Arabiemiraattien solmimat diplomaattisuhteet osoittavat, että palestiinalaiset ovat yhä yksinäisempiä itsenäisyysprosessin kanssa. Palestiinalaishallinnolla on ollut vain vähän keinoja puuttua kesän alueliitossuunnitelmiin, ja käytetyt toimenpiteet ovat osaltaan horjuttaneet sen omaa kykyä hallita alueitaan.
Palestiinalaiset protestoivat Israelin ja Arabiemiraattien välisiä diplomaattisuhteita Hebronissa Länsirannalla heinäkuussa. Kuva: epa08631943
Palestiinalaiset protestoivat Israelin ja Arabiemiraattien välisiä diplomaattisuhteita Hebronissa Länsirannalla heinäkuussa. Kuva: epa08631943

Diplomaattisuhteiden solmiminen Israelin ja Arabiemiraattien välille osoitti, että Palestiina on yhä yksinäisempi itsenäistymisprosessinsa kanssa.

Suhteiden luomista pidetään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille ulkopoliittisena saavutuksena ja Israelille merkittävänä askeleena kohti välien lämpenemistä arabimaailmaan.

Sopimuksen myötä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun suunnittelemat, ja Trumpin siunaamat, Länsirannan alueliitokset jäädytettiin.

Palestiinalaisille sopimus merkitsee kuitenkin sitä, että arabimaailman tuki valttina neuvoteltaessa kahden valtion mallista heikkeni. Vaikka alueliitokset jäädytettiin, niiden uhka on edelleen olemassa.

Palestiinalaishallinto kutsui torstaina koolle kaikki palestiinalaisryhmittymät harvinaislaatuiseen kokoontumiseen ensimmäistä kertaa vuosiin. Kokoontumisessa pohdittiin toimenpiteitä mahdollisten alueliitosten varalle. Presidentti Abbas peräänkuulutti kansallista yhtenäisyyttä ja dialogia Fatahin ja Hamasin välille. Kuva: epa08644742
Palestiinalaishallinto kutsui torstaina koolle kaikki palestiinalaisryhmittymät harvinaislaatuiseen kokoontumiseen ensimmäistä kertaa vuosiin. Kokoontumisessa pohdittiin toimenpiteitä mahdollisten alueliitosten varalle. Presidentti Abbas peräänkuulutti kansallista yhtenäisyyttä ja dialogia Fatahin ja Hamasin välille. Kuva: epa08644742

Palestiinalaishallinto lopetti turvallisuuskoordinoinnin

Presidentti Mahmoud Abbasin johtama palestiinalaishallinto vastasi alueliitossuunnitelman julkistamiseen toukokuussa lopettamalla muun muassa turvallisuuskoordinoinnin Israelin kanssa.

Lisäksi palestiinalaishallinto kieltäytyi vastaanottamasta tullimaksuja, joita Israel kerää sen puolesta Oslon vuonna 1995 solmitun kahden valtion sopimuksen myötä.

Summa kattaa The Times of Israelin mukaan noin 70 prosenttia koko palestiinalaishallinnon budjetista. Rahoja käytetään julkisen sektorin palkkojen ja palveluiden rahoittamiseen Länsirannalla ja Gazassa.

Niiden maksaminen tai maksamatta jättäminen on ollut Israelille painostuskeino jännitteiden kasvaessa. Vastaavasti palestiinalaishallinto on aiemminkin kieltäytynyt sen vastaanottamisesta vastalauseena miehitykselle.

Koronapandemia on syventänyt kroonista kassavajetta entisestään. Kehityspolitiikan neuvonantaja Olli Ruohomäki ulkoministeriöstä kertoo, että noin 200 tuhatta palestiinalaista käy säännöllisesti töissä Israelin puolella ja siirtokunnissa, mikä tuo Länsirannan asukkaille 330 miljoonan dollarin kuukausitulot normaalioloissa. Suuri osa näistä tuloista on nyt jäänyt saamatta.

Lisäksi esimerkiksi Saudi-Arabia on jättänyt maksamatta 20 miljoonan dollarin kuukausittaiset avustukset.

Palestiinalaishallinnon on eri medioissa arvioitu olevan hajoamisen partaalla jo pitkään. Se on myös vihjaillut itsensä lopettamisesta, mikäli alueliitoksia toteutetaan. Vaikka palestiinalaishallinto näillä näkymin tuskin toteuttaa uhkaustaan, kesän toimenpiteet ovat askelia lähemmäs tätä.

Palestiinalaishallinnon kaatuminen olisi Israelille turvallisuusuhka

Logiikka toimien taustalla on se, että palestiinalaishallinto on puun ja kuoren välissä mahdollisuuksiensa kanssa.

Se perustettiin yli 25 vuotta sitten Oslon sopimusten myötä väliaikaishallinnoksi, kunnes itsenäinen Palestiinan valtio perustettaisiin. Sille siirrettiin hallinnollisia tehtäviä, joita aiemmin hoiti Israel.

Miehitys ei ole kadonnut Oslon sopimusten jälkeen mihinkään.

Presidentti Trumpin valtakaudella Yhdysvallat on tunnustanut Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi ja jäädyttänyt sen Palestiinalle maksamat avustukset. Siirtokuntarakentaminen on kiihtynyt. Trumpin Lähi-idän rauhansuunnitelma on Israelille suotuisa.

Samalla palestiinalaishallinto ja Abbas ovat pitkään olleet melko epäsuosittuja.

– Palestiinalaishallinto ei ole kyennyt tarjoamaan kansalaisilleen todellisia tulevaisuudennäkymiä. Enenevissä määrin nähdään, että he lähinnä hoitavat Israelin likaiset työt, poliittisen historian tutkija Timo R. Stewart sanoo.

Palestiinalaishallinnosta onkin kommentoitu, ettei se ole hyväntekeväisyysjärjestö tai Israelin alainen paikallisneuvosto. Yhteistyön katkaiseminen Israelin kanssa, vaikka se tarkoittaisi myös tulonmenetystä, on yksi harvoja keinoja palestiinalaishallinnolle pitää kiinni poliittisesta legitimiteetistään.

Lisäksi yhteistyön katkaiseminen on harvoja rauhanomaisia keinoja vaikuttaa Israelin toimiin. Erityisesti turvallisuusyhteistyötä on Israelissa pidetty merkittävänä terrori-iskujen ehkäisemisessä.

Palestiinalaishallinto näkee, ettei Israel ole noudattanut Oslon sopimusta. Yhteistyön katkaisemisen sanoma on, että mikäli Länsirannasta halutaan liittää alueita, niistä pitää ottaa myös vastuu – infrastruktuurista kansalaisoikeuksiin ja poliisitoimintaan.

Palestiinalaishallinnon kaatuminen olisi Israelille niin taloudellinen ongelma kuin turvallisuusuhka.

Yhdysvaltojen vaalitulos voi muuttaa tilannetta

Ruohomäen mukaan tilanne palestiinalaisalueilla ei ole ollut näin räjähdysherkkä sitten toisen intifadan, palestiinalaisten kansannousun, joka päättyi vuonna 2005.

– Ahdinko Länsirannalla voi ajaa nuorisoa kohti radikalisaation polkua ja erilaiset ekstremistiset ilmiöt nostanevat päätään, Ruohomäki sanoo.

Palestiinalaishallinnon pattitilanteessa katse kääntyy kohti Yhdysvaltojen marraskuun presidentinvaaleja.

Presidentti Trumpin toimet, viimeisimpänä tämän Lähi-idän rauhansuunnitelma, ovat olleet Israelille suotuisia.

LA Timesin mukaan ei ole vielä varmaa, missä määrin vastaehdokas Joe Biden peruisi Trumpin toimia alueella. Tähän mennessä hän on sanonut suunnittelevansa Yhdysvaltojen taloudellisen tuen palauttamista palestiinalaisille. Netanjahun alueliitossuunnitelman ei myöskään uskota etenevän Bidenin kaudella.

Palestiinalaisalueet

Palestiinan valtio on tarkoitus perustaa Itä-Jerusalemiin, Länsirannalle ja Gazan kaistalle.

Palestiinalaishallinnon johdossa on tällä hetkellä sekulaari Fatah puolue ja presidentti Mahmoud Abbas.

Käytännössä palestiinalaishallinto johtaa vain Länsirantaa. Gazan kaistaa johtaa islamistinen Hamas.

Terroristijärjestönä pidetty Hamas voitti Palestiinan parlamenttivaalit vuonna 2006. Fatah ei suostunut hallitusyhteistyöhön Hamasin kanssa, eivätkä Israel, Yhdysvallat ja EU hyväksyneet Hamasia palestiinalaishallinnon johdossa. Vuonna 2007 ryhmittymien välisten väkivaltaisuuksien lopputuloksena Hamas otti haltuunsa Gazan kaistan ja Fatahille jäi haltuunsa Länsiranta.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic