Uutiset

Ankeus voi radikalisoida – Vankien oloja halutaan parantaa tuoreessa EU-mietinnössä

Euroopan parlamentti haluaa jäsenmaidensa parantavan vankiloidensa oloja entistä inhimillisemmiksi.

Ensi viikolla Strasbourgin täysistuntoviikolla käsittelyssä on parlamentin vankilajärjestelmiä ja -oloja käsittelevä mietintö, jossa kritisoidaan Euroopan vankiloiden lisääntyvän ahtautta, vanhentuneita tiloja ja vankien poikkeuksellisen suuria itsemurhalukuja.

Heikkokuntoiset tilat ja ankeat olot voivat edesauttaa radikalisoitumista vankiloissa, mikä on myös huolenaihe, joka mietinnön luonnostekstissä paistaa.

Keskiviikkona parlamentissa käsittelyssä oleva mietintö ei ole jäsenmaita juridisesti sitova, vaan se on parlamentin julkinen kannanotto.

Oma-aloitemietintö on siis parlamentin tapa saada huomiota kiinnitettyä johonkin tärkeänä pitämäänsä teemaan.

“Usein rempseämpää sanankäyttöä”

Teksti on valmisteltu parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, ja sen esittelijänä toimii ranskalainen europarlamentaarikko Joëlle Bergeron (EFDD).

-Mietintömme lähtökohtana ovat perusoikeuksien suojelu ja ihmisarvon säilyttäminen, perusteluissa todetaan.

Tekstissä esitetään lukuisia oloja parantavia toimia, ja siinä kehotetaan Euroopan komissiota perustamaan eurooppalaisen foorumin vankilaolojen kehittämistä varten.

Rikosseuraamuslaitoksen kansainvälisten asioiden päällikön Virva Ojanperän mukaan teksti ei pidä sisällään suuria yllätyksiä.

-Euroopan parlamentin mietinnöissä on usein vähän rempseämpää sanankäyttöä, toteaa Ojanperä Lännen Medialle.

Mietintö: tutkintavankeja liikaa

Mietinnössä nousee useassa kohdassa esiin myös tutkintavankien suuri osuus vankien kokonaisväestöstä.

Tutkintavankeja oli Euroopan parlamentin pohjaluonnoksen mukaan yli 20 prosenttia koko vankilaväestöstä vuonna 2014. Suomessa oli Rikosseuraamuslaitoksen (Risen) mukaan vuoden 2016 lopussa tutkintavankien osuus noin 19,6 prosenttia.

Tutkintavankeuden pitäisi olla mahdollisimman lyhytaikaista ja viimeinen käytettävissä oleva keino, parlamentin luonnoksessa todetaan.

-Euroopan parlamentti pitää valitettavana, että monissa jäsenvaltioissa tutkintavankeutta käytetään järjestelmällisesti, mikä muun muassa huonoihin vankilaoloihin yhdistettynä merkitsee vankien perusoikeuksien rikkomista, mietintöluonnoksessa sanotaan.

Ojanperä toteaa, että Euroopan maiden välillä on suuria eroja, ja myös erilaisia järjestelmiä.

-Pitäisi olla käsitys myös siitä, mikä on sopiva määrä tutkintavankeja. Siihen en minä eikä varmaan kukaan osaa siihen ottaa kantaa.

Skandinavialle kehuja

Pohjaluonnoksessa ehdotetaan, että vankeinhoidossa pitäisi huomioida, miten vankeja saataisiin sopeutettua takaisin yhteiskuntaan vankeuden jälkeen.

Siinä kannustetaan myös, että lyhyissä rangaistuksissa voisi hyödyntää elektronisia valvontamenetelmiä ja osittaista vapautta perinteisen vankeuden sijaan.

Kovasanaisessa pohjaluonnoksessa annetaan kuitenkin kehuja Skandinavian maille siitä, miten vankiloiden ja muun yhteiskunnan välille on pystytty luomaan kytköstä.

Ojanperä kertoo, että esittelijänä toiminut Bergeron vieraili Suomen vankiloissa kesällä. Bergeron oli Ojanperälle todennut havainneensa merkittäviä eroja maanosan sisällä muun muassa siinä, miten henkilökunta kohtelee vankeja.

-Hän varmasti ihan aidosti arvosti meidän järjestelmäämme.

Mietintöä ja sen lopullista sanamuotoa käsitellään Strasbourgin täysistunnossa keskiviikkona.

Vankien määrä…laskee EU:ssa

EU:n alueen vankiloissa oli runsaat 1,48 miljoonaa vankia syyskuussa 2015.
Vankien määrä on ollut Euroopan unionin alueella laskussa usean vuoden ajan.
Lähes 30 prosentissa EU:n alueen vankiloista oli samana aikana liikaa asukkaita sänkypaikkoihin nähden.
Tyypillisimmin vankeuteen joutuu Euroopan alueella huume- tai varkausrikoksista.
Suomessa oli 3 131 vankia loppuvuonna 2016. Vangeista naisia oli yhteensä 242.
Lähteet: Euroopan neuvoston SPACE-tilastot 2017 & RISE:n vuosikirja 2016

Asiasanat

Uusimmat