Uutiset

“Armeija ei taistele kukkakaalipirtelön voimalla” – Puolustusvoimien kasvisruokalinjaus tuli täytenä yllätyksenä Jussi Niinistölle

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) aikoo pyytää puolustusvoimilta selvitystä kasvisruokalinjaukseen.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) kertoo, että varusmiehille teetetyn kyselyn mukaan vain puoli prosenttia kannattaa kasvisruokaa.

Some-väkeä on kuohuttanut Ylen uutinen, jonka mukaan varusmiehille aletaan jatkossa tarjoilla kaksi kertaa viikossa kasvisruokaa. Yhtenä päivänä viikossa kahdella aterialla ei ole ollenkaan lihaa tarjolla.

Uusi linjaus on tarkoitus ottaa käyttöön syksyllä.

Armeijan ruoista huolehtiva Leijona Catering tarjoaa kasvisruokana soijasuikaleita ja quornia, joka on lihaa korvaava sieniproteiini.

Muun muassa perussuomalaisten nuoret vastustavat hanketta, jolla pakotetaan varusmiehet syömään kasvisruokaa palveluksen aikana.

Selvityspyyntö tulossa

Puolustusministeri Jussi Niinistölle (sin.) uutinen kasvisruoka-aterioista tuli yllätyksenä.

– Aion pyytää puolustusvoimilta selvityksen, miksi näin on päätetty. Puolustusvoimat ei ennalta kertonut minulle mitään siirtymisestä kasvisaterioihin, ministeri ihmetteli.

Hän tähdentää, että varusmiehille teetetyn kyselyn mukaan vain puoli prosenttia kannattaa kasvisruokaa.

– Näiden lukujen valossa tällainen pakkosyöttäminen vaikuttaa ideologiselta valinnalta. Vanhan viisauden mukaan armeija marssii vatsallaan. Mikään armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla.

Perussuomalaisten nuorten kannanotossa muistutettiin, että soijan syöttäminen nuorille miehille on vastuutonta. Soijan tiedetään lisäävän kehon estrogeenipitoisuuksia ja vaikuttavan jopa hedelmällisyyteen, nuoret sanovat.

Väkeä hälyttävän vähän

Niinistö on huolissaan puolustusvoimien henkilöstön vajauksesta.

Viime hallituskaudella ex-pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) kuusikkohallitus toteutti mittavan puolustusvoimauudistuksen. Sen seurauksena jouduttiin vähentämään noin 2 400 tehtävää. Nyt tilanne on kostautunut.

– Väkeä on menetetty valtava määrä.

Puolustusministeriö tavoittelee ensi viikon budjettiriihessä rahaa sadalle uudelle tehtävälle. Niiden hintalappu olisi 5,8 miljoonaa euroa ensi vuoden budjettiin.

– Olen uhannut ja kiristänyt. Tavoite on saada rahoitus kuntoon, enkä lähde tässä asiassa leikkimään huutokauppakeisaria.

Erityisesti on pulaa aliupseeristosta, mutta tarvetta on kaikissa henkilöstöryhmissä.

– Tarvetta on lisähenkilöstöön niin sotilas- kuin siviilitehtävissä ja kaikissa puolustushaaroissa. Tarve olisi suurempi kuin sata. Ne ovat vain laastaria pahimpaan hätään.

Ilmavoimilla suurin tarve

Suurin osa viroista tarvittaisiin ilmavoimiin.

– Ilmavoimat on esittänyt 51 uutta tehtävää ensi vuodesta lukien. Kriittisimmät tarpeet ovat lentotekniikassa ja johtamisjärjestelmissä. Ylipäätään aliupseeristoa on ilmavoimissa liian vähän.

Vaikka väkeä on vähän, niin henkilöstöpula ei ole tähän mennessä vaikuttanut Hornet-lentotuntien määrään.

– Kyse on siitä, että henkilöstölle on aiheutunut tolkuton määrä ylityötunteja. Väen vähentäminen on otettu henkilöstön selkänahasta. Nyt on raja tullut vastaan. Henkilöstön työssä jaksaminen on iso ongelma.

Väen lisäystä perustellaan jaksamisen lisäksi sillä, että puolustusvoimien luonne on muuttunut yhä enemmän valmiusorganisaatioksi. Valmiuden kehittämiseksi puolustusministeriö päätti viime vuonna aloittaa uusien valmiusjoukkojen kouluttamisen. Joukkoja koulutetaan kaikissa maavoimien joukko-osastoissa lukuun ottamatta Utin jääkärirykmenttiä.

– Sotilaallinen turvallisuusympäristö muuttui Krimin valtauksen jälkeen. Sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja kynnys voimankäyttöön on alentunut. Viime vaalikaudella puolustusvoimilta yksinkertaisesti leikattiin liikaa.

Uusimmat