Uutiset

Array

Seitsemän vuotta sitten maanviljelijä Reino Herleviä painoi raskas huoli kotipitäjänsä Ullavan kohtalosta. Vuonna 2011 kirkonkylästä loppui ainoa kauppa. Keskustalainen kuntapoliitikko tiesi, että kuntamaailmassakin on isot paineet keskittämiseen.

Kyläläiset eivät luovuttaneet. He perustivat osuuskuntamallisen M-marketin, jossa on nykyään myös bensa-asema, posti, matkahuolto, apteekki ja Työkalu Ässä. Herlevi oli alkuun Ullavan palveluosuuskunnan puheenjohtaja.

-Löimme monta kertaa alkuvaiheessa päätä seinään. Jos tätä kauppaa ei olisi saatu pystyyn, koko Ullava olisi näivettynyt. Seuraavaksi olisi lähtenyt terveyskeskus ja koulu, Herlevi sanoo.

Nykyään kaupan myymälävastaavana ja palveluosuuskunnan hallituksen puheenjohtajana toimii Satu Kalliokoski, joka muutti Ullavaan rakkauden perässä.

-Kauppa on ehdottoman tärkeä Ullavalle. Eihän täällä olisi asukkaitakaan, jos ei olisi kauppaa. Nyt kauppatoiminta on vakiintunut. Tammikuussa esimerkiksi täällä tehtiin kuittien perusteella 6 351 ostotapahtumaa. Siinä on nousua viime vuodesta, Kalliokoski kertoo.

Ullavan eläkeläiset täyttävät kaupan hyllyt talkoilla

Herlevin mukaan Suomessa ei ole montaa vastaavaa kyläläisten osuuskunnan pyörittämää kauppaa. M-Market Lukkari toimii täysin markkinaehtoisesti, mutta kaupan avaaminen vaati ullavalaisten pyyteetöntä talkootyötä.

-Olen laskenut talkootyön arvoksi noin 400 000 euroa. Ehkä se sitoutti ihmiset tähän kauppaan. Ei meillä ole edelleenkään mitään kiinteistöhoitajaa, vaan lumet lähtevät pihasta ja lehdet haravoidaan yhdessä, Herlevi sanoo.

Ullavan eläkeläiset käyvät joka tiistai ja torstai hyllyttämässä tavaroita M-marketin henkilökunnan apuna. Kalliokosken mukaan monet heistä jäävät istuskelemaan kahville, kun tavarat on saatu purettua. Molemmat voittavat järjestelyssä.

Ullavan M-marketista saa myös perinteistä kotiruokalounasta, joka tehdään paikan päällä. Kalliokoski kertoo, että kauppa toimittaa jatkossa ruoan myös alueen vanhuksille.

-Valmistuksessa käytetään suolaa, kermaa ja voita. Sillä se hyvä ruoka tulee. Itsekin käyn täällä syömässä, kun vaimolla on aamuvuoro Kannuksen S-marketissa, Herlevi sanoo.

“Täältä ei mennä yhteispäivystykseen joka aivastuksesta “

Reino Herlevion nykyään Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja. 1 000 asukkaan keskipohjalaiskunta liittyi Kokkolaan vuoden 2007 alussa, eikä väkimäärä ole juuri laskenut kuntaliitoksen jälkeen.

Herlevin mukaan Ullavalla menee Kokkolan kainalossa varsin hyvin. Molemmat koulut ovat yhä toiminnassa, kirkonkylällä on vanhusten dementiayksikkö ja terveysasema. Vuonna 2011 oli merkkejä murenemisesta, kun kylällä oli paljon tyhjiä asuntoja.

-Nyt Ullavaan on muuttanut muutama isompi lapsiperhe asumaan. Ihmiset ovat vähempään tyytyväisiä kuin isoissa asutuskeskuksissa. Kun Ullavan terveysasemalle tulee kuukauden kesäsulku, ei täältä mennä yhteispäivystykseen joka aivastuksesta.

Herlevin mielestä koko Suomi on pakko pitää asuttuna, koska maa- ja metsätalous työllistää valtavan määrän ihmisiä. Maaseutua tarvitaan myös siihen, että Suomen huoltovarmuus voidaan turvata.

-Se on ihan paskapuhetta, että Helsinki elättää muuta Suomea. Meidän hyvinvointimme perustuu metsiin. Biopolttoaineet eivät tule itsekseen tehtaisiin. Ihmiset eivät voi kulkea Helsingistä metsätöihin Kajaaniin, Kokkolan seudulle ja Lappiin.

Kalliokoski ei voi ymmärtää ajatusta, että suomalaiset keskitettäisiin asumaan Helsingin, Tampereen ja Turun muodostamaan kolmioon.

-Eivät kaikki halua asua kaupungissa, Kalliokoski sanoo.

Ullavan VPK:n tuleva yksikönjohtaja ja kuorma-autoilija Ari Nordströn astuu ovesta sisään M-markettiin. Hän tekee ruokaostoksensa säännöllisesti oman kylän kaupassa.

-Onhan se tärkeää, että maaseutu pidetään asuttuna. Kyllä minä ainakin aion asua Ullavassa aina, koska suku on täältä kotoisin, Nordström tuumii.

Unionisti Suomen EU-vastaisimmassa kunnassa

Ullava oli lokakuussa 1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Suomen EU-vastaisin kunta. 80 prosenttia kuntalaisista äänesti EU:hun liittymistä vastaan, mutta Reino Herlevi oli vähemmistössä Ullavan unionistien joukossa.

-Äänestin EU:n puolesta ja äänestäisin nyt samalla tavalla. Totta kai EU:ssa on tehty virheitä, mutta kaikesta pitää aina maksaa oppirahat.

Herlevi pelkää, että hänet varmaan lynkataan Ullavassa mielipiteensä vuoksi. Siitä huolimatta mies sanoo, että EU on saanut paljon hyvääkin aikaa. Hän muistuttaa, että EU:n Leader-rahoituksella on saatu tukea Ullavan kaupalle, huoltoasemalle, ampumaradalle ja Ylikylän nuorisoseuralle.

EU-vastaisuus on nostanut Ullavassa taas päätänsä, koska Venäjän talouspakotteet iskevät pahasti vahvaan maitopitäjään.

-Kaupungissa asuvat voivat miettiä, miten naama menisi mutrulle, jos palkasta leikattaisiin 35 pinnaa, etkä voisi tehdä mitään. Ei se menisi ainakaan SAK:ssa läpi, Herlevi räjähtää nauramaan.

Hänen mielestään maaseutua kurittava byrokratia ei tule EU:sta, vaan se on Suomen omaa keksintöä. Belgiassa esimerkiksi tilat tekevät itse jäätelöä ja juustoa, eikä Keski-Euroopassa sairasteta sen kummemmin kuin Suomessa.

-Kun tulin Belgiassa aamuyöstä baarista, leipomosta oli tuotu ravintolan eteen patongit avoimessa korissa. Suomessa leivät olisivat kahdessa muovissa. Pitää olla rälläkkä, että ne saa auki, Herlevi tuhisee.

Ullavalaisten puolueuskollisuudesta tai sopeutumiskyvystä kertoo joitain se, että Suomen EU:hun vienyt keskustan puheenjohtaja Esko Aho sai puoli vuotta EU-kansanäänestyksen jälkeen pidetyissä vuoden 1995 eduskuntavaaleissa parhaan tuloksensa Ullavassa.

“Kukaan ei kyylää vieressä, kun käyt kusella”

Nivalassa, Kokkolassa ja Ylivieskassa aikaisemmin asunut Satu Kalliokoski ei ole saanut missään niin lämmintä vastaanottoa kuin Ullavassa muutettuaan pitäjään.

-Yhteisöllisyys on Ullavassa parasta. Kaikki olivat heti tervehtimässä ja jututtamassa. Se sitoutti minut tähän paikkaan, Kalliokoski kehuu.

-Kaikille vastaantulijoille nostetaan kättä ikään, rotuun ja väriin katsomatta, Herlevi vakuuttaa.

Reino Herlevi nojaa rehvakkaasti tuoliin Ullavan M-marketin kahvilassa. Hänestä maaseudulla asumisessa on parasta vapaus.

-On mukavaa tulla aamusella kahville tänne kaupalle juttelemaan tuttujen kanssa. Ullavassa pystyt olemaan oma itsesi. Illalla voi mennä kartanolle ja käydä tontin nurkalla kusella, eikä kukaan ole koko ajan kyylämässä vieressä, Herlevi sanoo.

Kemillä ja Imatralla ei ole vetovoimaa

64 kuntaa sai muuttovoittoa vuosina 2014–2016. 179 kuntaa sai muuttovoittoa yli 25-vuotiaiden ikäluokassa.
85 prosenttia Suomen väestöstä asuu Kokkola–Joensuu-linjan eteläpuolella. 50 prosenttia Suomen väestöstä asuu Rauma–Imatra-linjan eteläpuolella. Kaupunkialueiden väestönlisäys oli joka päivä 85,5 henkilöä vuosina 2010–2016.
Tampere oli Suomen vetovoimaisin kaupunki, kun Taloustutkimus kysyi ihmisiltä vuonna 2016, mihin kaupunkiin he olisivat valmiit muuttamaan. Kemi, Imatra ja Iisalmi olivat kärjessä, kun kysyttiin, mihin kaupunkiin ihmiset eivät muuttaisi missään nimessä.
12:n eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kaupunkiseudun alueella on sekä tiedekorkeakoulun, yliopistokeskuksen tai ammattikorkeakoulun pääkampus että rautatieyhteys.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat