Uutiset

Array

Tässä tulee ensi kesän sääennustus, jonka on tehnyt Kainuun korkeimmalla vaaralla asuva Kari Heikkinen, kyläläisten kesken Ahven-Kari tai ahvenprofeetta.

Toukokuussa kuun puoliväliin asti on poutaa, mutta kuun loppupuoli on epävakainen. Kesäkuu on epävakainen, tosin juhannuksen jälkeen on viikko poutaa.

Heinäkuun 5.–10. päivään osuu poutajakso, kunnes satelee 20. päivään saakka. Loppukuu on poutaa.

Onneksi olkoon Sinulle, jolla on tiedossa loma elokuussa! Ahven-Kari sanoo, että elokuu on kesän paras kuukausi.

Onnea meille kaikille siitä ennusteesta, että tulevasta kesästä on tulossa lämpimämpi ja poutaisempi kuin viime kesästä!

Kesäsään ennustuksen lähteenä toimii kaksi ahventa, jotka Heikkinen ottaa pakasteesta kodissaan muutaman kilometrin päässä Ukkohallan laskettelukeskuksesta.

Kalat ovat peräisin pilkkireissulta Kuivikonlammelta Kauniiltakankaalta, kirkasvetisestä lammesta.

Heikkinen levittää ahvenen viuhkamaisen selkäharjan ja tarkastelee piikkivälejä. Kirkas väli tietää poutaa, musta sateita.

Aivan selvältähän nuo touko–elokuun säät näyttävät. Ensimmäisessä pienessä välissä eli toukokuussa on paljon mustaa, samoin kesäkuun välissä. Elokuun väli taas näyttää kaikkein kirkkaimmalta. Toinen ahven vielä vahvistaa ennustuksen.

Kari Heikkinen on tarkkaillut luonnonilmiöitä maaseudun rauhassa jo vuosikymmeniä ja on sääennustuksen Suomen mestari vuodelta 2010.

Hän ennustaa kesää paitsi ahvenesta myös talvikuukausista. Heikkinen nimittäin luottaa puolen vuoden sykliin: talvikuukausien säät vaikuttavat tasan puolen vuoden päähän kesäsäähän – siis millainen talvi, sellainen kesä.

-Joulukuu oli sateinen, joten se tietää sateista ja epävakaista kesäkuuta.

Tammikuun alussa oli puolestaan pakkasjakso, mikä tietää poutajaksoa heinäkuun alkuun. Helmikuu oli kunnon pakkaskuukausi, joten elokuussa on pitkä poutakausi.

-Elokuussa päivällä on yli 20 astetta lämmintä ja yötkin ovat lämpimiä.

Heikkinen huomauttaa, että joulukuun alussa ei ollut lavapakkasia eli sellaisia pakkasia, jolloin usva nousee maan pinnasta metrin korkeudelle.

-Koska lavapakkasia ei ollut, kesäkuun alussa ei tule olemaan hallaöitä. Se on hyvä asia marjoille.

Kuitenkin jos huhtikuussa Jyrin (23.4.) tai Markun (25.4.) päivien yöt ovat kylmiä, tästä 40 vuorokauden sisällä on vaarana tulla hallaöitä.

Kevätpäiväntasaus 20. maaliskuuta oli Kari Heikkiselle tärkeä päivä. Silloin Ylä-Kainuussa tuuli pohjoisesta – ja se tietää pitkää kevättä.

Heikkisen mukaan lumet lähtevät Kainuun korkeudelta vasta toukokuun lopussa.

Viikkoa ennen pääsiäistä hänen kotipihallaan on lunta 120 senttiä. Ollaan Suomen lumisimmilla seuduilla. Vaaroilla on joka talvi lunta yli metrin verran.

Mutta vuodet ovat ruvenneet juonittelemaan. Kainuussakin lumet tulevat usein vasta jouluksi ja jäät voivat olla heikkoja tammikuun lopussa.

-Kuukausi sitten oli vasta 10 senttiä teräsjäätä, Heikkinen kertoo.

-Talvi tulee nykyään vastaa keväällä, hän tiivistää muutoksen.

Ilmastonmuutos näkyy Kainuussa. Kari Heikkisen mielestä siitä on nähtävillä monta merkkiä.

Syksyt ovat pidentyneet ja jäät pysyvät heikkoina pitkään. Ensimmäiset lumet saattavat sulaa monta kertaa. Auringonvalo on nykyään polttavampi.

-Aurinko on pistävä ja polttava verrattuna vaikkapa 90-lukuun. Se on jopa polttanut vatut pehkoon.

Tuulet ovat entistä kovempia. Kaiken kaikkiaan sää oikuttelee Heikkisen mukaan enemmän. Pakkasen jälkeen voi tulla nopeasti suojasää.

Lisäksi Heikkinen on huomannut, että monet pikkulinnut ovat vähentyneet: pajulintu, kiuru, peippokanta – jonnekin ne ovat hävinneet.

Monet luonnonilmiöt kertovat Heikkiselle tulevasta säästä. Esimerkiksi kuun vaiheet ovat tärkeitä merkkipaaluja. Kuun vaiheet ovat eri tapoja, joilla kuu näyttäytyy maahan.

Mustasta kuusta (uusikuu) alkaa kasvava kuu, jonka aikana säätyyppi usein pysyy samanlaisena siihen asti, kunnes tulee puolikuu ja sitten täysikuu.

-Vaikuttaahan se kuu vuorovesiinkin, niin miksi ei ilmastoon, Heikkinen painottaa.

-Jos kuu on ikään kuin selällään, se muuten tietää pakkastuiskua.

Käen kukkuminen on Heikkiselle selvä merkki.

-Jos käki kukkuu lumille eli silloin kun lumi on vielä maassa, tulee katovuosi. Juuri näin kävi viime vuonna.

Heikkinen on havainnut käen kukkuvan lumille myös vuosina 1987, 1998, 2008 ja 2016 – ja ne ovat olleet huonoja satovuosia.

Kevään ensimmäisestä teeren laulusta lumet sulavat seitsemän viikon päästä. Kun teeri laulaa syksyllä, siitä menee seitsemän viikkoa ensilumeen. Jos teeri laulaa päivällä, huonot kelit tulevat muutaman päivän sisällä.

Heikkinen ei ole vielä kuullut teeren laulua tänä keväänä.

Sää ei ole sama kuin ilmasto

Sää on hetkellinen ilmakehän tila. Ilmasto taas on keskiarvo usean vuosikymmenen (yleensä 30 vuoden) säätilasta.
Eroa havainnollistavat seuraavat esimerkit:
Sää Turussa 20.3.2018 kello 13.30: lämpötila -2,1 astetta.
Ilmasto: Ylin lämpötila Turussa tähän aikaan vuodesta keskimäärin +1,6–3,2 astetta (keskiarvo vuosilta 1981–2010).  

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

23.9.2020

Fingerpori

comic