Uutiset

Array

-Kun YK:n tukikohtaan hyökättiin huhtikuussa, toimin sairaalan traumajohtajana eli vastasin loukkaantuneiden potilaiden hoidosta. Traumajohtajana toimiminen monipotilastilanteessa epävakaalla alueella on opettanut minulle paljon uutta paitsi johtajuudesta ja tehtävien delegoimisesta myös tiimityöskentelyn ja kommunikaation tärkeydestä, kertoo ruotsalaisen kenttäsairaalan kirurgina Timbuktussa työskentelevä Anna, 32.

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä laskee merkittävästi

Suomalaisia rauhanturvaajia palvelee maailmalla tällä hetkellä noin 500. Määrä laskee vuoden loppuun mennessä noin sadalla, kun Libanonin ja Irakin operaatioissa vähennetään väkeä.

-Tämä on normaalia vaihtelua, mitä kriisinhallintahenkilöstön vahvuudessa tapahtuu tarpeiden ja resurssien takia, kertoo maavoimien operaatiopäällikkö kenraalimajuri Jari Kallio.

Muutokset tapahtuvat Libanonissa, Afganistanissa ja Irakissa.

Irakissa suomalaishenkilöstön määrä laskee vuoden loppuun mennessä sadasta 80 sotilaaseen.

-Operaation päätehtävä on toimia Isisiä vastaan. Nyt kun se on merkittävänä sotilaallisena toimijana lyöty, vaikka terroristijärjestönä yhä olemassa onkin, vahvuutta lasketaan koko operaatiossa.

Afganistanissa suomalaisten määrä sen sijaan tuplataan nykyisestä 30:sta 60:een. Syynä on maan heikentynyt turvallisuustilanne.

Libanonissa Puolustusvoimat toimii tällä hetkellä kahdessa pataljoonassa: irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa sekä ranskalaisjohtoisessa reservipataljoonassa. Vuoden loppuun mennessä suomalaisten toiminta irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa lakkaa. Sen myötä suomalaissotilaiden määrä operaatiossa vähenee nykyisestä reilusta 300:sta noin 200:aan.

Kosovon, Malin, Somalian ja Välimeren operaatioissa Suomi jatkaa kuten tähänkin asti.

Kallion mukaan uusia operaatioita tulee Suomelle varmasti.

-Tietenkin sellainen toive olisi, ettei kriisinhallintaoperaatioita maailmalla tarvittaisi, mutta siihen on vielä hetki matkaa. Uusia operaatioita nykyisille kriisialueille on varmasti tulossa.

Enimmillään suomalaisia rauhanturvaajia on ollut kerralla maailmalla lähes 2000

Suomalaisten rauhanturvaajien määrä on Kallion mukaan viimeiset kymmenen vuotta ollut 500 molemmin puolin. Suurimmillaan määrä oli vuosituhannen vaihteessa, jolloin suomalaisia rauhanturvaajia oli lähes 2000. Määrä on siitä hiljalleen laskenut.

Kallion palvellessa prikaatikomentajana Kosovossa vuosina 2004–2005 prikaatissa oli 680 suomalaissotilasta ja yhteensä maailmalla oli noin tuhat suomalaista rauhanturvaajaa.

Suomi osallistuu tällä hetkellä yhdeksään kriisinhallintaoperaatioon. Niistä kahdeksaa johtaa maavoimat ja yhtä merivoimat. Vielä alkuvuodesta operaatioita oli yhteensä 11, kun Suomi oli vielä mukana Bosnia-Hertsegovinassa ja Lähi-idän UNDOF-operaatiossa. Määrällisesti näiden operaatioiden lakkaaminen Suomen osalta koski kuitenkin vain seitsemää henkilöä.

-Luonnollisesti uusia operaatioita tulee ja vanhoja poistuu sitä mukaan kun katsotaan, että operaatio on täyttänyt tehtävänsä tai Suomi katsoo, että on aika siirtyä muihin operaatioihin, Kallio kertoo.

Osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan määrätään laissa

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan on yksi Puolustusvoimien neljästä päätehtävästä. Siitä määrätään laissa sotilaallisesta kriisinhallinnasta. Suomen osallistumisesta operaatioihin päättää pääsääntöisesti tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Tämän hetken linjauksen mukaan nykyisissä yhdeksässä operaatiossa jatketaan myös ensi vuonna.

Kallio kertoo Puolustusvoimien olevan jatkuvasti valmis aloittamaan isonkin operaation.

-Väki saadaan kyllä kasaan. Totta kai tietyn alan erityisosaajia, esimerkiksi lääkäreitä ja lakimiehiä on joskus vaikea löytää nopeasti, Kallio kertoo.

Rauhanturvaajista enemmistö reserviläisiä

Kaikissa operaatioissa palvelee sekä puolustusvoimien henkilökuntaa että reserviläisiä. Noin kolmasosa kaikista rauhanturvaajista on puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen henkilökuntaa ja loput reserviläisiä. Yksittäisissä erityistehtävissä voi työskennellä myös siviilejä, mutta lähtökohtaisesti asepalveluksen suorittamista vaaditaan.

Vaativimmissa operaatioissa enemmistö on kantahenkilökuntaa tai entisiä sotilasammattihenkilöitä, esimerkiksi eläköityneitä upseereita.

Naisia operaatioissa on tällä hetkellä noin 20.

-Erityisesti toivoisin, että naisia rekrytoituisi enemmän. He ovat erittäin osaavia ja jossain tehtävässä nainen on jopa parempi. Tietyissä kulttuureissa vieras mies ei esimerkiksi voi puhutella paikallista naista, Kallio kertoo.

Kallion mukaan Suomi on operaatioissa erittäin arvostettu toimija ja kumppani. Suomalaisten vahvuuksia ovat korkeatasoinen varusmieskoulutus ja rauhallinen luonne.

Auringonottoa vai kovaa työtä?

Suuren yleisön mielikuvat kriisinhallinnasta ovat Kallion mukaan usein virheellisiä.

-Suurin väärinkäsitys, mikä usein esimerkiksi valokuvista tulee, on, että tämä on jotain auringonottoa. Kriisinhallintatehtävät ovat kuitenkin työtä vuorotta, kahdeksasta neljään -työaikaa ei tunneta. Siellä ollaan turvaamassa kriisialueen turvallisuutta ja se ei katso kelloa, Kallio sanoo.

Rauhanturvaajat eivät voi jakaa kokemuksiaan mediassa tai sosiaalisessa mediassa rajoituksetta.

Operaatioista tiedottamista rajoittavat operaation, sen työntekijöiden ja heidän läheistensä turvallisuus. Konfliktien osapuolet tiedustelevat ahkerasti. Operaation johtomaalla tai -organisaatiolla on omat sääntönsä siitä, mihin tiedotusvälineiden edustajia voidaan kutsua ja mitä operaatiosta voidaan julkisuuteen kertoa. Siksi esimerkiksi kuvissa ei voida näyttää tiettyjä laitteita tai varusteita, eikä henkilöiden välttämättä haluta olevan niistä tunnistettavissa.

-Turvallisuus on ehdoton ykkösasia. Riskitöntä kriisinhallintaoperaatiota meillä ei ole, mutta teemme sotilaiden turvallisuuden eteen kaiken voitavan, Kallio painottaa.

Viimeisin kriisinhallintaoperaatiossa palvelustehtävää suorittaessaan menehtynyt suomalainen on yliluutnantti Jukka Kansonen. Hän kuoli vuonna 2011 Afganistanissa ajoneuvoon kohdistuneessa pommi-iskussa.

Suomalaisille tapahtunut suurin yksittäinen onnettomuus tapahtui vuonna 1997, jolloin helikopterionnettomuudessa Makedoniassa menehtyi kolme suomalaista rauhanturvaajaa.

Kallion mukaan ainakaan 1,5 vuoteen operaatioissa ei ole tapahtunut vakavia loukkaantumisia.

-Yli 50 000 suomalaista on reilun 60 vuoden aikana palvellut kriisinhallintaoperaatioissa, joten varsin pienillä tappioilla on selvitty, Kallio huomauttaa.

Suomalaiset ovat olleet taistelukosketuksessa viimeksi Irakissa vuonna 2017.

-Irakissa on ollut viime vuonna muutama tapaus, jossa suomalaiset ovat vastanneet tuleen itsepuolustukseksi, Kallio kertoo.

Asiasanat

Uusimmat