Uutiset

Ars Fennica -voittaja Kari Vehosalon teoksiin tuli ajatus kirjepommittajasta ja Jayne Mansfieldista

Hollywood-elokuvien 1950-luvun vaalea kaunotar Jayne Mansfield vie katsojan huomion poseeratessaan avarassa kaula-aukossaan Kiasman Ars Fennica ehdokkaiden -näyttelyssä.

Se on Suomen suurimmalla kuvataidepalkinnolla Ars Fennicalla torstaina palkitun Kari Vehosalon (s. 1982 Ylöjärvellä) kolmiosaisen öljyvärimaalauksen ensimmäinen kuva.

Viimeinen kuva romuttuneesta autosta kertoo Mansfieldin elämän traagisesta lopusta kesäkuussa 1967.

Aalto-yliopistosta taiteen maisteriksi valmistuneen Vehosalon mukaan hänen teoksessaan voi nähdä samoja merkityksiä kuin englantilaisen J.G. Ballardin kirjassa Crash, jossa kuvataan autokolarifetisismiä. Kanalaisohjaaja David Cronenberg teki kirjasta elokuvan. Vehosalon mukaan teknologia, seksi ja kuolema kietoutuvat niissä kohtalokkaasti yhteen.

40 000 euron Ars Fennica -voittajan valitsi Amsterdamissa sijaitsevan Stedelijk-museon johtaja Beatrix Ruf. Hän koki Vehosalon teoksia Kiasmassa ja tämän työhuoneella tutkiessaan järisyttävästi, miten tuttuakin tutumpi voi kaamealla tavalla muuttua täysin oudoksi.

-Keho, todellisuuksien, mytologioiden ja merkitysten heijastukset hajoavat, romahtavat kasaan ja kyseenalaistuvat.

Rufin mukaan Vehosalon maalaukset, esineet ja installaatiot ilmentävät harhaanjohtavaa täydellisyyttä, jossa on samaa voimaa, joka toisinaan huipentuu ruumiilliseen tai henkiseen väkivaltaan.

Katse jää vaanimaan

Hollywood-tähden kohtalon lisäksi Vehosalo on saanut innoituksen Unabomberista eli amerikkalaisesta kirjepommittajasta Theodore Kaczynskista. Kirjepommeilla ihmisiä tappanut ja haavoittanut Unabomber piinasi Yhdysvaltoja lähes 20 vuotta 1970-luvun lopusta 1990-luvun puoliväliin asti.

Vehosalo on maalannut Unabomberin talon. Kuvassa on ihmisen koti, mutta samalla kauheuden näyttämö. Maalauksen talossa on silmä, koska Unabomberin katse on jäänyt kummittelemaan tyhjään taloon. Vehosalo on kertonut kuvaavansa väkivaltaisia asioita suoraan, mutta taustalla on aito kiinnostus ihmiselämään.

Kiasman näyttelyn toisessa kolmiosaisessa maalauksessaan Vehosalo on laittanut rinnakkain kuvat ruumiinavauksesta ja eläinmuseon täytetystä peurasta. Semiotiikkaa ja filosofiaa opiskellut taiteilija lainaa filosofi Martin Heideggeria, jonka mukaan eläimet eivät voi kokea kuolemaa kuolemana, koska niillä ei ole kieltä. Siksi kieli jakaa näitä kahta maailmaa.

Vehosalo kuvaa teokseen tulevat aiheet, kokoaa kuvan tietokoneella useista eri valokuvista ja jäljentää sen maalauksena kankaalle. Rufin arvion mukaan eri tekniikoiden eli maalauksen, valokuvan ja kuvanveiston samanaikainen käyttö tekee Vehosalon tarkasta käsityöstä epämaalauksellisen ja voimakkaasti häiritsevän kokemuksen.

Isorättyöiden teos yleisön suosikki

Ruf korosti, että kaikkien ehdokkaiden teokset Kiasmassa olivat korkealaatuisia. Kaikissa niissä käsiteltiin ajankohtaisia kysymyksiä identiteetistä ja eettisiä ongelmia, jotka määrittävät ihmiskunnan nykyolosuhteita.

Palkinnon saajaksi olivat Vehosalon lisäksi ehdolla Maija Blåfield, Pekka ja Teija Isorättyä, Perttu Saksa ja Camilla Vuorenmaa. Kiasman näyttelijäkävijät valitsivat ylivoimaiseksi suosikikseen torniolaisen Ylirättyän taiteilijapariskunnan mekaanisen installaation Nature Morte.

Ehdokkaat valitsi palkintolautakunta, johon kuuluivat toimitusjohtaja Leena Niemistö, museonjohtaja Leevi Haapala ja taiteilijat Jussi Kivi ja Elina Merenmies.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic