Uutiset Helsinki

Arviointineuvosto kritisoi hallitusta: "Kulutusta pitäisi lisätä vasta, jos työllisyystavoite saavutetaan"

Hallitus saa moitteita talouspolitiikan arviointineuvostolta. Finanssipolitiikka eli hallituksen päätökset julkisista menoista ja niiden rahoituksesta ovat liian löysiä. Neuvoston mukaan tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on Turun yliopiston professori Jouko Vilmunen. Kuva: Veikko Somerpuro
Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja on Turun yliopiston professori Jouko Vilmunen. Kuva: Veikko Somerpuro

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkisti tänään raporttinsa viime vuoden talouspolitiikasta. Arvio sisältää Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman, jota Sanna Marinin (sd.) hallitus noudattaa.

Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan hallituksen finanssipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian löysää. Suomen bruttokansantuotteen kasvu hidastuu vuonna 2020 ja pysyttelee tämän jälkeen noin yhden prosentin vuosittaisessa kasvuvauhdissa.

Arviointineuvosto painottaa, että hidastunut kasvu ei näytä olevan suhdanneluontoista, vaan se liittyy talouden rakenteisiin. Finanssipolitiikan ei tulisi siksi olla elvyttävää suhdannesyistä.

Pääministeri Antti Rinne puhui vahvasti vastasyklisen eli elvyttävän politiikan puolesta.

Hallituksen tämän vuoden budjetti on kaksi miljardia euroa alijäämäinen. Pysyvät menolisäykset hallitus teki etupainotteisesti. Tälle vuodelle pysyviä menolisäyksiä on 1,1 miljardia euroa.

Arviointineuvosto huomauttaa, että hallituksen tulevaisuusinvestointien paketti sisältää useita menokohteita, jotka ovat luonteeltaan lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja. Paketin rahoittaminen rahoitusvarallisuuden myynnin kautta on kyseenalaista, raportissa sanotaan.

Hallitus ripotteli tulevaisuusinvestointirahat kymmeniin kohteisiin. Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen opettajien palkkaaminen, lähetystöverkoston kehittäminen tai yksityisteiden kunnossapito ovat todennäköisesti lähempänä kulutusmenoja kuin investointeja.

Työllisyysvaikutuksien etukäteisarviointi vaikeaa

Arviointineuvoston mielestä työpaikkojen määrän kasvattaminen on asianmukainen hyvinvointivaltion rahoittamiseen tähtäävä tavoite. Uusien työpaikkojen laatu ja yksityisen sektorin osuus uusista työpaikoista vaikuttavat merkittävästi siihen, paljonko työllisyyden kasvusta on hyötyä.

Arviointineuvosto kehottaa hallitusta luomaan suunnitelman siitä, miten työllisyystavoite saavutetaan kokonaisuudessaan. Näin on tehtävä siksi, että työllisyys on tärkeä keino pysyvien menojen kattamisessa. Neuvosto painottaa, että arvioitaessa työllisyystoimia on otettava huomioon kaikki hallituksen politiikkatoimet, mukaan lukien työllisyyttä heikentävät toimet.

Merkittävien muutoksien saavuttaminen työllisyydessä näyttää vaativan kohtalaisen suuria ja kohdennettuja politiikkatoimia, arviointineuvosto painottaa. Jotkin tehokkaiksi katsotut työmarkkinauudistukset, esimerkiksi työttömyyskorvausten pienentäminen, saattavat lisätä eriarvoisuutta ja köyhyysriskiä. Toimenpiteet ovat ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

Tasapainotavoitteen saavuttaminen epävarmaa

Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous on normaalissa suhdannetilanteessa tasapainossa hallituskauden lopussa, vuonna 2023. Arviointineuvosto kiittelee tasapainotavoitetta, mutta toteaa, että sen saavuttaminen on sangen epävarmaa. Nykyisen hallituskauden aikana velan ennustetaan ylittävän vakaus- ja kasvusopimuksen 60 prosentin raja-arvon.

Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen pitäisi luoda keskipitkän aikavälin suunnitelma, jonka avulla Suomi saataisiin kohti kestävää julkista taloutta.

Talouspolitiikan

Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014 talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta arviointia varten.

Neuvosto julkaisee vuosittain arvion harjoitetusta talouspolitiikasta.

Arviointineuvostoon kuuluvat puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä.

Puheenjohtajana toimii professori Jouko Vilmunen. Muut jäsenet ovat professori Martin Ellison, professori Johanna Niemi, professori Jukka Pirttilä ja professori Jari Vainiomäki.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

22.2.2020

Uusimmat