Uutiset

Asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja: Reservin kokoa ei syytä paisuttaa, mutta ei myöskään vähentää

Parlamentaarinen komitea hakee eväitä siihen, miten naiset saadaan osallisiksi kokonaismaanpuolustukseen.
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on pitkän linjan puolustus- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntija. Hän on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Parhaillaan hän vetää parlamentaarista asevelvollisuuskomiteaa. Kuva: Arttu Laitala
Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on pitkän linjan puolustus- ja turvallisuuspoliittinen asiantuntija. Hän on eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Parhaillaan hän vetää parlamentaarista asevelvollisuuskomiteaa. Kuva: Arttu Laitala

Parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean puheenjohtaja, kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) pitää Suomen nykyistä reserviä, joka koostuu 280 000 naisesta ja miehestä, sopivan kokoisena.

– Se on suotuisa ja toimintakykyinen.

Reserviläisten määrä nousee esille asevelvollisuuden kehittämistä pohtivassa komiteassa myöhemmin tänä vuonna. Mikäli pakollinen asevelvollisuus ulotettaisiin myös naisiin, niin reservi kasvaisi huomattavasti.

Puolustusvoimat on todennut, ettei sillä ole tarvetta koko ikäluokan kouluttamiselle.

– Vertailun vuoksi sanottakoon, että reservimme on suurempi kuin kaikkien pohjoismaiden reservit yhteensä. Jos tätä määrää vielä kasvatettaisiin Suomessa, niin silloin mentäisiin jo militarisoinnin puolelle.

Kanerva korostaa, että reservi on puolustuksemme selkäranka.

– Reservimme on poikkeuksellisen vahva nyrkki eurooppalaisessa mittakaavassa. Se on myös kustannustehokas järjestelmä. Uskon, että komiteassa pidetään aika lailla kiinni siitä, ettei kokoa tarvitse muuttaa. Totta kai siitä käydään keskustelu, mutta tämä on näkemykseni.

Mikäli asevelvollisuutta laajennettaisiin, tulisivat eteen käytännön järjestelyt. Majoitus- ja huoltopalvelujen sekä kouluttajien tarve lisääntyisivät merkittävästi.

Komitealla takanaan vuosi

Komitea on istunut pian vuoden ja sillä on aikaa lokakuun loppuun asti. Komitea aikoo järjestää julkisen kuulemisen jo kuulumiensa asiantuntijoiden lisäksi.

Kanerva kuvailee, ettei komitea voi ottaa tiukkoja linjoja. Kyse on siitä, että eri periaatteiden välillä kyetään tekemään kompromisseja.

Ratkaisujen hakeminen ei ole helppo rasti, sillä valtioneuvosto asetti reunaehtoja komitean työskentelylle. Yksi ja tärkein niistä on se, että yleinen asevelvollisuus säilyy.

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan on tärkeätä miettiä, miten naisten aktiivisempi mukanaolo kokonaismaanpuolustuksessa voidaan jalostaa joksikin palvelumuodoksi. Kuva: Arttu Laitala
Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) mukaan on tärkeätä miettiä, miten naisten aktiivisempi mukanaolo kokonaismaanpuolustuksessa voidaan jalostaa joksikin palvelumuodoksi. Kuva: Arttu Laitala

Nykyroolia ei heikennetä

Puheenjohtaja korostaakin, ettei komitean työssä ole tarkoitus heikentää nykyisen asevelvollisuuden keskeistä roolia.

– Tästä saa olla eri mieltä, mutta silloin pitää jättää eriävä mielipide. Toimeksiannon perusteella hahmotellaan tapoja, joilla kansallinen osaaminen saataisiin paremmin maanpuolustuksen käyttöön.

Hän jatkaa, että komiteassa henki on hyvä ja keskustelut käydään rakentavalla asenteella.

Paine kasvanut

Komitea tarvittiin, koska paine pohtia tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta maanpuolustuksessa on kasvanut nopeasti. Ovathan monet vaatineet jo vuosia pakollista palvelusta naisille tasa-arvoon vedoten.

Kanerva huomauttaa, että komiteassa ei ole käyty läpi tätä keskustelua loppuun asti.

– Se on tunnistettu osa kansalaiskeskustelua, johon komitean on syytä ottaa kantaa.

Kyberhyökkäys esimerkkinä

Jos pakollista asevelvollisuutta ei uloteta naisiin, niin miten tasa-arvoa voidaan edistää?

Kanerva myöntää, että tämä on haastavin kysymys.

– On hyvä painottaa, että kokonaisturvallisuus on ratkaiseva käsite. Meillä täytyy olla sotilaalliset maanpuolustusvalmiudet, mutta kaikki ei ole vain sotilaallista uhkaa.

Esimerkkinä hän mainitsee kyberhyökkäykset, joita on tehty myös eduskuntaamme.

Hänen mukaansa meillä ei ole vastaavaa valmiutta näihin muihin uhkiin.

– Siksi on mietittävä, miten naisten aktiivisempi mukanaolo kokonaismaanpuolustuksessa voidaan jalostaa joksikin palvelumuodoksi.

Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että perustuslain mukaan kaikki ovat maanpuolustusvelvollisia.

Ei valmista mallia

Kanervan mielestä ensimmäinen askel voisi olla yhteisten kutsuntojen kehittäminen.

– Niissä voitaisiin selvittää, onko naisella halukkuutta lähteä asepalvelukseen, tai mitä olisi tehtävissä kokonaismaanpuolustuksen kautta. Oma asenteeni tässä on etsivä, minulla ei ole valmista sapluunaa.

On selvää, että taakanjaosta on keskusteltava, jos kutsunnat ulotetaan koko ikäluokkaan.

– Nykyiseen puolustusbudjettiin ne eivät mahdu.

Puolustuskyky ei saa heiketä

Komitean jäsenet pohtivat myös varusmiespalveluksen pituutta. Aika ajoin on väläytelty sen lyhentämistä. Nykyisin lyhyin palvelusaika on kuusi kuukautta.

– Herää kysymys, kykeneekö puolustusvoimat kouluttamaan ne valmiudet, joita sotilas tarvitsee nykyistä lyhyemmässä ajassa. En tässä vaiheessa antaisi ennakkolupausta siitä, että meillä olisi varaa heikentää puolustuskykyä.

Hän muotoilee sanomansa niin, ettei kannata panna alennusmyyntiin valmennusleiriä, jonka asevelvolliset saavat.

Siviilipalvelus myös syyniin

Komitean tehtävänä on selvittää niin ikään siviilipalveluksen kehittämistä. Moni on todennut, että nykyisellään se ei palvelu kokonaisturvallisuutta tarpeeksi.

Kansalaispalvelus, kutsunnat, asevelvollisuus kaikille, termejä on paljon, mutta vastauksia niukasti.

Kanerva korostaa, että seisovaan veteen ei voida jäädä.

– Meillä pitää olla kehityspyrkimyksiä ja on katsottava, mihin suuntaan maailma on menossa. Eriytyvä maanpuolustamisen tarve ei ole enää yksi yhteen Väinö Linnan kirjojen kanssa. Näihin uusiin tarpeisiin pitää osata vastata, ja tästä tarpeen kirkastamisesta komitean työssäkin on kysymys.

Uusimmat

Fingerpori

comic