Uutiset

Asevientiin vaikuttaa myös Suomen huoltovarmuus – EU:n ja YK:n kieltolistat ovat ratkaisevia

YK:n ja EU:n asettamat vientikiellot ja pakotteet vaikuttavat paljon siihen, mihin maihin aseita saa viedä.

Ratkaisevat päätökset asevientiluvista tehdään kuitenkin valtiotasolla, mutta ainakin Suomessa EU:n ja YK:n linjausten sanotaan olevan ratkaisevia.

Suomessa ulkoministeriössä tarkastellaan aseviennin useita ulko- turvallispoliittisia kysymyksiä.

-Lupia myönnettäessä arvioidaan sekä määrämaan sisäistä tilannetta ja sen kansallista turvallisuutta että alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta. Lupaa myönnettäessä arvioidaan määrämaan sitoutumista kansainvälisten sitoumusten ja oikeuden noudattamiseen sekä ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kertoo ulkoministeriön asevalvonnan yksikön vastuuvirkamies Ilkka Rentola Lännen Medialle.

Kokonaisharkintaan valtioneuvostossa kuuluu Rentolan mukaan myös se, että Suomen turvallisuudelle tärkeää teollisuutta tuetaan. Tärkeiden puolustustarvikkeiden valmistajia halutaan olevan kotimaassa, jotta tarvikkeita hädän hetkellä saadaan.

Lisäksi ase- ja puolustustarvikkeiden kaupassa liikkuu rahaa. Suomen puolustustarvikeviennin arvo oli puolustusministeriön mukaan vuonna 2016 yli 133 miljoonaa euroa.

-Valtioneuvoston kokonaisharkinnassa huomioidaan myös taloudelliset ja huoltovarmuuteen liittyvät tekijät. Vastaava käytäntö tapauskohtaisesta harkinnasta on muilla EU-mailla. EU-maat myös konsultoivat toisiaan aktiivisesti ja niiden tulee ottaa huomioon toistensa päätökset, Rentola sanoo.

Osa maista kielletään, osa ei

Minkälaisia aseita Suomi voi sitten viedä esimerkiksi Saudi-Arabiaan, joka osallistuu Jemenin sotaan ja jonka ihmisoikeustilannetta on arvosteltu? Ainakin vuonna 2016 on puolustusministeriön tilaston mukaan sallittu kranaatinheittimien vienti yli 5,7 miljoonan euron arvosta.

Vienti Jemenin sotaan osallistuville maille on herättänyt arvostelua, mutta se ei ainakaan vielä ole ristiriidassa EU:n tai YK:n linjausten kanssa.

Kymmeniä maita, kuten Iran, Pohjois-Korea, Jemen, Libya, Sudan ja Eritrea, on asetettu vientikieltoon YK:ssa ja EU:ssa. Näin kertoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti (Sipri). Syinä ovat usein huono ihmisoikeustilanne tai kansainvälisen turvallisuuden uhkaaminen.

EU:lla on kielto- ja pakotelistalla myös Venäjä, Valko-Venäjä ja Kiina, joita ei YK:n listalla ole.

Esimerkiksi Saudi-Arabia ei ole listalla, vaikka se on mukana Jemenin sodassa ja maan ihmisoikeustilannetta ei pidetä hyvänä. Muun muassa Valko-Venäjä on kieltolistalla jo esimerkiksi huonon ihmisoikeus- ja demokratiakehityksen takia.

Näin osa ongelmavaltioista päätyy kieltolistalle ja osa ei.

Vientilupa myönnetään Rentolan mukaan Suomessa, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan kuuluu puolestaan se, että Suomi noudattaa YK:n ja EU:n kieltoja ja pakotteita.

Päätökset eivät yksinkertaisia

Asevientiin liittyvät päätökset eivät vaikuta yksinkertaisilta. Vaarantaako ajoneuvojen myyminen alueellista rauhaa? Entä kiväärien? Vaikea kysymys on lisäksi se, että joidenkin tuotteiden toimitusaika voi olla parikin vuotta. Tässä ajassa ehtii esimerkiksi Lähi-idässä tapahtua paljon.

Rentola korostaa tapauskohtaista harkintaa monien Lähi-idän maiden kohdalla.

-Lähi-idän osalta muun muassa Syyrian tilanne ja Jemenin tilanteen kärjistyminen ovat luoneet omat lisähaasteensa alueelle suuntautuvalle puolustustarvikeviennille, hän sanoo.

Esimerkiksi Norja on linjannut vuoden alussa, ettei se vie aseita Yhdistyneille arabiemiirikunnille, jotta norjalaisia aseita ei päädy Jemenin sotaan. Arabiemiraatit olivat Suomelle 2016 tärkeä kauppakumppani. Maahan vietiin ajatushautomo Safergloben raporttien mukaan yli 60 miljoonalla euroa esimerkiksi ajoneuvoja ja tarkkuuskivääreitä.

Myös Saudi-Arabiaan ja Turkkiin on viety Suomesta erilaisia varusteita viime vuosina kymmenien miljoonien eurojen arvosta.

Suomen asevienti

Suomen ase- ja puolustustarvikeviennin arvo oli vuonna 2016 yli 133 miljoonaa euroa.
Suomalaisyritykset ovat vieneet siviiliaseita ja sotatuotteita vuosina 2002–2016 yhteensä 2,2 miljardin euron arvosta ja kaikkiaan 109:ään eri maahan.
Lähi-itä on noussut viime vuosina Suomen viennin kohdealueena.
Lähi-itään ase- ja puolustustarvikeviennistä suuntautui lähes 63 prosenttia, joka on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2002.
Euromääräisesti tarkasteltuna suurin osa Lähi-idän viennistä koostui Arabiemiirikuntiin viedyistä panssariajoneuvoista. Suomi vei Lähi-itään myös kranaatinheittimiä, tarkkuuskivääreitä ja patruunoita.
Muita tärkeitä vientikohteita ovat viime vuosien aikana olleet muun muassa Yhdysvallat, Ruotsi, Puola, Kroatia, Norja ja Etelä-Afrikka.
Lähde: https://saferglobe.fi/armsreport/

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti