Uutiset

Asiantuntija epäilee Kiinan uusia lupauksia eurooppalaisille yrityksille: “Kiina harjoittaa Hajota ja hallitse -strategiaa”

Lapin yliopiston professori Matti Nojonen toivoo keskustelua kiinalaisrahan velkakoukusta. "Kun ollaan tarpeeksi riippuvaisia, Kiina pystyy epäsuorasti tai jopa suoraan vaikuttamaan maiden sisä- tai ulkopolitiikkaan."
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kiinan pääministeri Li Keqiang lehdistötilaisuudessa Brysselissä tiistaina. Kuva: OLIVIER HOSLET
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kiinan pääministeri Li Keqiang lehdistötilaisuudessa Brysselissä tiistaina. Kuva: OLIVIER HOSLET

EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Brysselissä tiistaina hiottu sopimus kuulostaa hyvältä. Kiinalaiset vakuuttivat tarjoavansa eurooppalaisille yrityksille helpompia edellytyksiä mennä Kiinan markkinoille.

Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen suhtautuu sopimukseen kuitenkin skeptisesti – ainakin vielä.

– Se, miten tätä politiikkaa toteutetaan läpi Kiinan, jää nähtäväksi. Kiinan sisäiset rakenteet eivät tue tällaista muutosta, jota keskushallinto edellyttää. Mutta askel oikeaan suuntaan tämä kuitenkin on, Matti Nojonen sanoo.

Kiinalainen paikallishallinto toimii omalla logiikallaan

Nojonen muistuttaa, että vaikka kaukaa katsottuna Kiinan keskushallitus näyttää olevan kaikkivoipa, kiinalaisen talouden logiikka mutkistaa asioita.

– Kiinassa keskushallitus kurittaa paikallishallintoa viemällä siltä suurimman osan verotuloista ja käskemällä luomaan itse tulonsa ja täyttämään kassavajeen. Paikallisilla yrityksillä, jotka ovat hyvin läheisessä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa, on kova paine täyttää kassavajetta keinolla millä hyvänsä, Matti Nojonen kuvailee.

Brysselin huippukokouksessa Kiina suostui myös poistamaan EU:n yrityksiltä teknologian pakkosiirtämisen Kiinaan.

Ulkomaiset yritykset ovat pitkään saaneet investoida Kiinaan sillä edellytyksellä, että ne siirtävät myös tutkimuslaitoksiaan Kiinaan. Tällä tavoin kiinalaiset yritykset ovat saaneet ensikädentietoa eurooppalaistenkin yritysten tuotekehityksestä.

Matti Nojonen selventää keinoja, joilla tieto valuu kiinalaisyrityksille.

– Meillä ajatellaan, että tapahtuu suoranaista kopiointia. Sitäkin tapahtuu, mutta enemmän tapahtuu ihmisten kautta. Tuotekehitysyksiköissä työskentelevät kiinalaiset oppivat tarvittavat taidot ja voivat hypätä töihin kiinalaisiin yrityksiin, Matti Nojonen kuvailee.

Kiina hajottaa ja hallitsee EU-maita

Nojosen mukaan Kiina harjoittaa Eurooppaa kohtaan Hajota ja hallitse -strategiaa.

– Se tarjoaa joillekin EU:n jäsenvaltioille meheviä bisnesdiilejä ja kilpailuttaa EU-maita keskenään.

Nojosen mukaan Kiinan pääministerin tuki yhtenäiselle Euroopalle onkin käytännön tasolla muuta.

– Meillä on Euroopassa yhteiset sisämarkkinat, mutta kilpailemme keskenämme kansantaloudellisesti. On aivan sama vaikka Kiina sanoisi tukevansa kuinka yhtäläistä Eurooppaa, sillä sijoitukset kohdistuvat kuitenkin vain johonkin maahan, ja juuri tämä maa pääsee suoranaisesti niistä hyötymään. Yhden maan edellytykset paranevat, ja naapurimaa jää niitä vaille.

Velkakoukusta kansallista keskustelua

Matti Nojonen toivoo kansallista keskustelua kiinalaisen rahan niin sanotusta velkakoukusta.

– Suomessa muistamme hyvin suomettumisen historian, mutta kuinka pitkälle eurooppalaiset jäsenvaltiot joutuvat suomettumaan suhteessa Kiinaan? Kun ollaan tarpeeksi riippuvaisia, Kiina pystyy epäsuorasti tai jopa suoraan vaikuttamaan maiden sisä- tai ulkopolitiikkaan.

– Maailmanlaajuisesti asiaan on kiinnitetty huomiota vasta viime aikoina. Kansallinen keskustelu siitä on tervetullutta.

Suomesta presidentin tai pääministerin mukana Kiinassa vierailee aina suuri joukko yrityksiä. Kiinaan on myös verorahoilla perustettu Invest in Finland -verkosto, jonka päämääränä on houkutella kiinalaisia investointeja Suomeen.

– Nyt kun niitä investointeja tulee Suomeen, olemme peloissamme siitä että mitä rahan takana onkaan. Tässä on suuri ristiriita talouspolitiikan ja itsemääräämisen tai turvallisuuspolitiikan välillä, Matti Nojonen sanoo.

Uusimmat