Uutiset

Asiantuntija epäilee rahapelin paniikkinappulan toimivuutta – "Kun pelaaja on tappiolla, hän haluaa kuitata tappiot"

Vähän laastaria vuotavalle haavalle, joka tarvitsisi ompelua. Näin kuvailee A-klinikan johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki sisäministeriön esitystä, jolla pyritään vähentämään rahapeliautomaattien aiheuttamia haittoja.

Sisäministeriön esityksessä kaavaillaan rahapelikoneisiin muun muassa paniikkinappulaa, jolla pelaaja voi määrätä itselleen määräaikaisen pelitauon.

– Uudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta riittämätön, Simojoki sanoo.

Ensinnäkin häntä epäilyttää se, että haaste pelaamisen hallinnasta jätetään itse pelaajalle.

– Kuinka moni peliongelmainen tunnistaa paniikkinappulan paikan? Kun pelaaja on tappiolla, hän haluaa usein kuitata edelliset tappiot takaisin. Jos ensin on kymmenentuhatta euroa tappiolla, sitä haluaa jatkaa niin kauan, kunnes on voittanut rahat takaisin. Siinä menee sitten toinen kymppitonni.

Paniikkinappulaa painanut pystyy pelaamaan pelisalissa

Sisäministeriön esityksen mukaan hajasijoitettuihin pelikoneisiin olisi tulossa vuoden 2021 alusta lähtien paniikkinappulan lisäksi myös pakollinen tunnistautuminen.

Tämän takia pelaaja, joka on painanut paniikkinappulaa, ei voi pelata millään hajasijoitetulla rahapelikoneella. Hajasijoitettuja pelikoneita ovat kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeissa olevat rahapeliautomaatit.

Tunnistautuminen ei ole tulossa vuoden 2021 alusta lähtien pelisalien koneisiin, joten niissä itsensä pakolliselle pelitauolle pistänyt pelaaja voi jatkaa pelaamistaan.

Myöhemmin, muutaman vuoden kuluttua peleihin tulisi myös pelaajan tappioille rajoja, joita ei voisi ylittää.

Myös uudistuksen hidas aikataulu harmittaa Simojokea.

– Miksi odotella vuoteen 2021 asti? Ymmärrän, että kyseessä on investointi, mutta teknisesti uudistus ei ole ongelma.

Pelaajien eurot eivät ole samanarvoisia

Uudistuksen eri vaiheiden järjestyksessäkin on Simojoen mukaan viilaamista. Hänen mielestään pelirajojen pitäisi tulla paljon aikaisemmin kuin paniikkinappulan.

Pelirajat ovat jo kovempi keino vähentää peleistä aiheutuvia haittoja, mutta niissäkin on omat ongelmansa.

– Pelirajat toimivat ainoastaan Veikkauksen hajasijoitetuissa pelikoneissa. Tauolla oleva henkilö voi pelata jossain muualla, esimerkiksi pelisaleissa tai kasinolla.

Ongelmaksi voi muodostua myös pelirajojen asetus.

– Tuhat euroa voi olla pieni raha jollekin, kun taas sata euroa voi olla iso raha jollekin toiselle. Euro ei ole samanarvoinen kaikille.

Entä mitä sitten, kun pelaaja on painanut paniikkinappulaa? Onko apua tarjolla vai jääkö pelaaja yksin?

– Paniikkinappula ei auta mitään, jos peliongelmainen ei saa apua. Hän pitää tauon ja jatkaa pelaamistaan.

Simojoen mielestä paniikkinappulan painamisen jälkeen pelaajan tulisi saada mahdollisimman helposti ja nopeasti apua, joko linkkejä peliongelmaa ja -riippuvuutta käsittelevään tietoon tai yhteys ammattiauttajaan.

– Hetkeä ei kannata hukata, kun joku hakee apua.

Autonvalmistajien keinot käyttöön myös peliongelmien torppaamisessa

Simojoki pitää pelaamista kasvavana ongelmana, jonka ratkaisu vaatii järeämpiä keinoja kuin pelkkä paniikkinappula ja pelirajat. Keinoja pelihaittojen ehkäisyyn ja hoitoon on. Tekoja tarvittaisiin.

Hän mainitsee, että pelaamisen kohdalla on sama kuin alkoholin ja tupakan. Kun tuotetta on helpommin saatavilla, sitä myös käytetään enemmän. Tällä hän viittaa rahapelikoneisiin, joita on joka puolella – kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla.

Simojoki kaipaa myös enemmän kunnianhimoa peliongelmien vähentämisessä.

– En usko, että olisi mahdotonta luoda algoritmia, joka tunnistaisi riskipelaamisen ja reagoisi niihin jo varhaisessa vaiheessa. Autonvalmistajat ovat kehittäneet tekniikoita, joilla tunnistetaan kuljettajan ohjausliikkeiden perusteella, milloin kuljettaja tarvitsee tauon. Eikö pelipuolella samanlainen olisi mahdollinen, kysyy Simojoki.

Kyse on hänen mukaan pitkälti tahdosta.

– Pelikoneet tuottavat rahaa, ja rajoitukset vähentävät Veikkauksen tuloja.

Asiasanat

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat