Uutiset

Asiantuntija Lännen Medialle länsimaiden operaatiosta Syyriassa: Kirurgisen tarkka isku

Strategian pääopettaja komentaja Jaakko Jäntti Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää länsimaiden tekemän iskun mittakaavaa ja toteutustapaa pääosin odotusten mukaisena.

-Yksi kysymys on mittakaava. Kun vuosi sitten iskettiin 60 ohjuksella, nyt niiden määrää lisättiin. Kohteita oli tällä kerralla yhden sijaan kolme. Iskut olivat viesti pikemminkin Assadille (Syyrian presidentti Bashar al-Assad) kuin julkisuuteen. Niillä ei ole pröystäilty, koska niiden laajuus on ollut vähäinen kaikkiin käynnissä oleviin sotatoimiin nähden, Jäntti arvioi Lännen Medialle.

Iskut olivat kohteiltaan ja voimakkuudeltaan tarkasti rajattuja.

-Kyseessä oli kolmeen kohteeseen tehty kirurgisen tarkka isku. Kohteet olivat mahdollisimman legitiimejä ja tarkasti harkittuja. Se, että iskuissa käytettiin ohjusten lisäksi lentokoneita, oli vähemmän odotettua.

Yhdysvaltain tukena rintamassa olivat Iso-Britannia ja Ranska. Jäntti pitää kokoonpanoa odotettuna. Esimerkiksi Saksa on osallistunut sotilasoperaatioihin pidättyväisesti osittain historiallisen painolastin vuoksi.

-Saksa on osallistunut sotilaalliseen toimintaan Lähi-idässä lähinnä tiedustelutoiminnassa, Jäntti kertoo.

Syyrian ilmatorjunta reagoi ohjusiskuihin. Sen sijaan Venäjä ei vastannut sotilaallisesti, vaikka oli niin uhannut aiemmin. Jäntin mukaan tämä johtunee siitä, ettei Venäjälle tiedetä aiheutuneen tappioita länsimaiden iskussa.

Syyrian hallintoa tukeva Venäjä on kuitenkin jälleen varoittanut länsimaita iskujen seurauksista. Venäjän Yhdysvaltojen-suurlähettiläs Anatoli Antonov on todennut, etteivät iskut “tule jäämään ilman seurauksia”.

Jäntin mukaan mahdolliset vastatoimet ovat todennäköisemmin poliittisia kuin sotilaallisia. Tilanne olisi toinen, jos Venäjä olisi kärsinyt henkilötappioita. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä pienemmäksi käy sotilaallisen vastaiskun todennäköisyys.

Länsimaat puolestaan ovat vakuuttaneet, että jos iskuilla ei saada kemiallisten aseiden käyttöä loppumaan, ne harkitsevat uusia iskuja. Todennäköistä siis on, että jännite säilyy sekä Syyriassa että länsimaiden ja Venäjän välillä.

Britannian pääministeri Theresa May korosti, ettei tarkoituksena ollut sekaantua Syyrian sisällissotaan vaan estää uudet siviiliuhrit.

-Tässä ei ole kyse hallinnon vaihtamisesta.  Käyttökelpoisia vaihtoehtoja voiman käytölle ja Syyrian hallinnon kemiallisten aseiden käytön estämiselle ei ollut, May sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Asiasanat

Uusimmat