Uutiset

Asiantuntija Puolustusvoimien tietovuodon selvittämisestä: Ei mikään perustutkinta

Rikosoikeuden professori Jussi Tapani Turun yliopistosta pitää Helsingin Sanomien lauantaisesta jutusta käynnistynyttä poliisitutkintaa harvinaisena Suomessa. Helsingin Sanomat kertoi laajassa jutussaan Puolustusvoimien signaalitiedustelua tekevän Viestikoekeskuksen toiminnasta. Osa artikkelista pohjautui salaisiksi luokiteltuihin asiakirjoihin. Keskusrikospoliisi tutkii juttuun liittyvää tietovuotoa turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja sen oikeudettomana julkaisemisena.

Tapani ei halua ennakoida tutkinnan lopputulosta.

-Siihen vaikea vielä ottaa kantaa. En kuitenkaan kuittaisi asiaa niin ongelmattomana kuin he, joiden mukaan julkisuudessa olleet tiedot olisivat olleet saatavissa myös julkisista lähteistä, Tapani toteaa Lännen Medialle.

Hän muistuttaa, että salaiseksi luokitellun asiakirjan käsitteleminen julkisuudessa ei sinänsä ole rikos. Laitonta voi kuitenkin olla salaisten tietojen paljastaminen. Olennaista on myös se, onko julkaisija ollut aktiivinen salassa pidettävän tiedon hankkimisessa.

-Tavanomaisin keinoin saadun tiedon julkaiseminen ei välttämättä täytä rikoksen tunnusmerkistöä, jos tarkoitusperät ovat olleet hyväksyttäviä. Median tehtäviin kuuluu olla kriittinen, Tapani pohtii.

Helsingin Sanomien päätoimittaja Kaius Niemi on kiistänyt (HS 17.12.), että lehti olisi hankkinut materiaalia laittomin keinoin.

-Emme ole hankkineet mitään papereita oikeudettomasti, vaan laillisin, julkisen sanan tavanomaisin tavoin kerätä tietoa. Kaikkia käytössä olleita tietoja ei ole myöskään julkaistu, vaan seulottu vastuullisen journalistisen harkinnan kautta. Julkaistuissa tiedoissa ei ole käsityksemme mukaan mitään sellaista uutta tietoa, joka vaarantaisi esimerkiksi kansallisen turvallisuuden. On hyvä tiedostaa, että salaiseksi leimaaminen on viranomaispäätös, jota voi tarkastella myös kriittisesti, Niemi totesi.

Hän muistutti, että lehdellä on lähdesuojan perusteella oikeus olla ilmaisematta tietolähdettään.

Lähdesuojan voi esitutkinnassa murtaa rikosasiassa, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kuusi vuotta vankeutta. Turvallisuussalaisuuden paljastamisesta tai sen julkaisemisesta voidaan lain mukaan tuomita vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi. Mikäli teon katsotaan johtuneen huolimattomuudesta, seurauksena on sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Lisäksi lähdesuojan voi murtaa oikeudessa silloin, kun asia koskee salassapitovelvollisuuden rikkomista, josta on säädetty rangaistus.

Rikosoikeuden professori Tapani arvioi, että turvallisuussalaisuuden paljastaminen voidaan luokitella salassapitorikokseksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että jos nyt tutkinnassa olevassa tapauksessa ovat epäiltyinä myös jutun tekemiseen osallistuneet toimittajat, näiden ei tarvitse esitutkinnassa puhua millään lailla itseään vastaan eikä lähdesuojaakaan silloin voida murtaa.

-Silloin näyttönä on oltava jotain muuta siitä, millaista yhteydenpito on ollut ja mitä sillä on saatu selville.

Tapani arvioi, että tutkinnasta tulee poliisille vaikea.

-Ei tämä mikään perustutkinta tule olemaan.

Asiasanat

Uusimmat