Uutiset

Asiantuntijat lisäisivät vesirokkorokotteen rokotusohjelmaan

Rokotteen matka kansalliseen rokotusohjelmaan on pitkä ja kivinen. Lähes aina puhutaan vuosien testauksesta ja arvioinnista ennen kuin rokote voidaan liittää osaksi ohjelmaa.

Asiantuntijat ovat olleet esimerkiksi pitkään yksimielisiä siitä, että vesirokkorokote kannattaisi sisällyttää kaikkia koskevaan Suomen rokotusohjelmaan.

– Minua ihan turhauttaa se, että tästä pitää vieläkin puhua. Se on osoitettu laskelmilla moneen kertaan, ettei siinä ole mitään järkeä, että niin monet lapset sairastavat vesirokon vuosittain, kun se saataisiin rokottamalla kitkettyä pois. Pahimmillaan se on hyvin vaarallinen tauti, Tampereen yliopiston Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Timo Vesikari sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikön päällikkö ja ylilääkäri Taneli Puumalainen valitsee sanansa harkitummin, mutta on Vesikarin kanssa samaa mieltä vesirokkorokotteen tarpeellisuudesta.

– Kyllä siitä ihan rahallista säästöä ja terveydellistä hyötyä olisi yhteiskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriö on sitä ehdottanutkin osaksi kansallista rokotusohjelmaa.

Monet luvut ovat vesirokkorokotteen puolella. Vesirokkoon sairastuu vuosittain 57 000 ihmistä ja se aiheuttaa vuodessa 76 000 poissaolopäivää, lähinnä sairasta lastaan kotona hoitavien vanhempien poissaoloina. THL:n arvion mukaan pelkästään poissaolot aiheuttavat 14 miljoonan euron kustannukset.

– Valtion budjetissa se näkyisi silti menona. Jos vesirokkorokote tulisi osaksi kansallista rokotusohjelmaa, rokote kilpailutettaisiin. Todennäköisesti se maksaisi valtiolle 3–4 miljoonaa euroa vuodessa, Puumalainen arvioi.

Tällä hetkellä vesirokkorokote on osana kansallista rokotusohjelmaa muun muassa Yhdysvalloissa, Australiassa ja Saksassa.

Vesirokkorokote ei ole ainoa ohjelmaan tyrkyllä oleva rokote. Puutiaisaivotulehdukselta suojaavan TBE-rokotteen laajentamista kaavaillaan osaksi ohjelmaa myös.

Tällä hetkellä TBE-rokotteen saa ilmaiseksi ainoastaan Ahvenanmaalla. THL on suositellut, että aluetta voisi laajentaa koskemaan myös muita alueita, joilla riski tartunnalle on suuri. Tällaisia alueita ovat Parainen, Simo, Kotkan saaristo, Lappeenrannan Sammonlahti ja Kuopion Maaninka.

– Jos valtion budjetin kannalta katsotaan, niin tällainen lisäys esimerkiksi Paraisille ja Simoon maksaisi vain noin 100 000 euroa vuodessa, Puumalainen arvioi.

Ville Koivuniemi

 

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti