Uutiset

Aung San Suu Kyi istui vuosikymmeniä kotiarestissa ja sai Nobelin rauhanpalkinnon – Nyt hän vastaa syytöksiin kansanmurhasta

Aung San Suu Kyi puolustaa maataan YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa Hollannin Haagissa. Kuva: FRANK VAN BEEK / ICJ / UN PHOTO HANDOUT
Aung San Suu Kyi puolustaa maataan YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa Hollannin Haagissa. Kuva: FRANK VAN BEEK / ICJ / UN PHOTO HANDOUT

Kun Burman nykyinen valtionkansleri Aung San Suu Kyi vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991, palkintokomitean puheenjohtaja kutsui häntä vallattomien vallan loistavaksi esimerkiksi.

Myanmarin itsenäisyyssankarin kenraali Aung Sanin tytär oli ollut 28 vuotta Intiassa, Britanniassa, Japanissa ja Bhutanissa ennen kuin palasi Burmaan vuonna 1988 huolehtimaan sairaasta äidistään. Maa oli poliittisessa kaaoksessa ja tuhannet ihmiset vaativat demokratiaa kaduilla.

Suu Kyi järjesti mielenosoituksia, matkusti ympäri maata, johti kapinaa diktaattori Ne Winiä vastaan ja vaati vapaita vaaleja.

– Isäni tyttärenä en voinut olla välittämättä siitä, mitä on meneillään, hän sanoi puheessaan Rangonissa elokuussa 1988.

Armeija hiljensi mielenosoittajat raa’asti kuukautta myöhemmin. Seuraavana vuonna Suu Kyi joutui kotiarestiin.

Kotiaresti päättyi 2010

Burman sotilashallitus järjesti vaalit vuonna 1990. Suu Kyin puolue voitti vakuuttavasti, mutta armeija ei suostunut päästämään häntä valtaan. Hän oli kotiarestissa vuoteen 1995, ja uudelleen vuosina 2000–2002.

Suu Kyi vapautettiin vuonna 2002, mutta pidätettiin seuraavana vuonna, kun hänen kannattajansa ja armeijan joukot ottivat yhteen. Edessä oli jälleen kotiarestia.

Hän vapautui kotiarestista marraskuussa 2010 vain kuusi päivää sen jälkeen, kun maassa oli järjestetty ensimmäiset vaalit 20 vuoteen ja aktivoitui jälleen poliittisesti. Vuoden 2012 täydennysvaaleissa Suu Kyin puolue sai kahta vaille kaikki tarjolla olleet paikat ja hänestä tuli kansanedustaja ja maan oppositiojohtaja.

Armeijalla yhä vahva valta

Vuonna2015 Suu Kyin puolue voitti jälleen vaalit. Laki esti häntä nousemasta presidentiksi, koska hänen lapsensa ovat ulkomaan kansalaisia, mutta häntä varten luotiin valtionkanslerin virka.

Ei mennyt kuin kaksi vuotta ennen kuin Suu Kyin tarina vapaustaistelijasta valtionjohtajaksi muuttui rumaksi. Rohingya-sissien hyökkäykset raja- ja poilisiasemille tappoivat kymmeniä ja Burman armeija alkoi hyökätä vähemmistöä vastaan. Yli 700 000 ihmistä pakeni naapurimaahan Bangladeshiin.

Paenneet kertovat murhista, raiskauksista ja kidutuksista. Paluuta kotiin ei ole, koska rohingya-muslimien kylät on hävitetty.

Rohingyoiden kohtelu on nyt viety YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen Hollannin Haagiin ja Suu Kyi johtaa maansa valtuuskuntaa siellä.

Kansainvälinen yhteisö kritisoi Suu Kyitä siitä, että tämä ei ole tehnyt tarpeeksi tuomitakseen armeijan toimia ja estääkseen kansanmurhaa. Lisäksi häntä kritisoidaan toimittajien ja aktivistien pidätyksistä ja vangitsemisista siirtomaa-ajan lakeihin vedoten.

Valtionkanslerin johdolla maa on onnistunut tekemään demokraattisiakin uudistuksia, mutta on myös mahdollista, että Suu Kyi ei voi maansa armeijalle mitään. Se pitää yhä hallussaan neljännestä maan parlamentin paikoista ja hallitsee esimerkiksi puolustus- sisä- ja raja-asiain ministeriöitä.

Passiivisuus Rohingya-asiassa on kuitenkin maksanut Suu Kyille muun muassa Amnestyn ihmisoikeuspalkinnon, eikä hän ole enää toivottu vieras länsimaissa.

Kutsuu syytöksiä harhaanjohtaviksi

Aung San Suu Kyisanoi keskiviikkona YK:n kansainvälisen tuomioistuimen kuulemisessa, että syytökset rohingya-muslimien kansanmurhasta ovat harhaanjohtavia.

Suu Kyi johtaa Myanmarin puolustusta itse. Hän sanoi, että armeijan voimankäyttö rohingya-muslimeja kohtaan on saattanut ajoittain olla suhteettoman kovaa, mutta konflikti Rakhinen osavaltiossa on monimutkainen ja vaikeasti ymmärrettävä.

Myanmar on sanonut, että armeijan operaatiot olivat oikeutettu vastaus Rakhinen osavaltiossa tehtyihin terrori-iskuihin.

YK:n selvitysryhmä on todennut, että Myanmarissa on rikottu kansainvälistä lakia. Juridinen kynnys kansanmurhan toteamiselle on kuitenkin korkea. Toisen maailmansodan jälkeen kansanmurhan on todettu tapahtuneen vain Kambodzhassa 1970-luvulla, Rwandassa vuonna 1994 ja Bosniassa vuonna 1995.

Uusimmat

Näkoislehti

6.8.2020

Fingerpori

comic