Uutiset

Auto paijaa kuskia kuin äiti vauvaa

Kaiken nähneet alaveteliläiset autokauppiaat Matias ja Markus Brännström tietävät, mikä suomalaisia autoissa viehättää.

Serkukset myyvät käytettyjä autoja WB-autossa Keski-Pohjanmaan kupeessa, jossa Suomen maakunnista ihmisillä on eniten autoja suhteessa väkilukuun.

Täyssähköautoissa on serkusten mielestä alkuhysteriaa. Ihmiset haluavat ajaa edelleen dieselautoilla.

-Pääministeri Juha Sipilä ja liikenneministeri Anne Berner ajavat 100 000 euron Teslalla. Heidän on helppo sanoa, että kaikilla pitää olla sähköauto. Mutta onko tavallisella ihmisellä varaa siihen ja mistä me saamme sähkön, kun se on jo nyt ongelma, Markus Brännström kysyy.

-Minusta se on väärin, jos suositaan vain kalliita sähköautoja ja rokotetaan autoja, joissa on enemmän päästöjä. Silloin otetaan niiltä ihmisiltä, joilla on turhan tiukkaa jo ennestään, Matias Brännström tuumii.

 

Auto paijaa kuljettajaa kuin äiti vauvaa

Liikennekulttuuria tutkineen sosiologin mukaan auto on kiinnittynyt ajatuksiimme yksittäisen ihmisen sosioekonomisesta menestyksestä.

-Mediassa autoala on saanut hienosti läpi viestinsä, että uusien autojen kauppa kertoo siitä, kuinka hyvin Suomen taloudella menee, liikennesosiologi Kalle Toiskallio sanoo.

Miksi auto sitten on ihmisille niin tärkeä, mikä on käytännön ja tunteen suhde? Toiskallio sanoo, että kuluttajista erottuu pienenevä ryhmä, joka innostuu uusista automalleista, uusista ominaisuuksista ja hevosvoimista. Se on kuitenkin vain pölyä pöydän päällä.

Suurinta osaa ihmisistä viehättää autoissa hallinnan tunne ja kehollinen helliminen.

-Auto tarjoaa jopa keskimääräistä huonommalle autoilijalle valtavan hallinnan tunteen, kun autossa on käytössä 400 kertaa itseä suuremmat voimat.

Hän muistuttaa, että mikään sohva ei ole yhtä hyvin muotoiltu kuin auton penkki eikä missään keittiössä ole yhtä hyvin asiat käsillä kuin auton hallintalaitteistossa. Ilmastointi, lämmitys ja hierovat penkit tuovat mukavuutta.

-Timo Kalanti vertasi väitöskirjassaan autoilijaa vauvaan oseaanisena kellujana. Kun vähän rääkäisen, vanhemmat tulevat täyttämään kaikki tarpeet. Auto tekee aika paljon samaa kuljettajalle, Toiskallio sanoo.

 

Autoa tarvitaan kunniallisessa keskiluokkaisessa elämäntavassa

Autoilu ja autokulttuuri ovat suuressa murroksessa. Julkisuudessa puhutaan autonomisista robottiautoista, sähköautoista ja yhteiskäyttöautoista. Onko yksityisautoilusta luopuminen haihattelua Suomessa?

Toiskallion mukaan muutokset ovat hyvin hitaita, ellei tule maailmansotaa tai luonnonkatastrofia. Autoilua on harrastettu maailmalla yli sata vuotta ja Suomessa laajemmin 1960-luvulta lähtien, kun autojen tuonti vapautui.

-Yksityisautoilija maksaa omiin varoihinsa nähden paljon autosta, koska hän haluaa elätellä illuusiota, että voin lähteä koska tahansa minne tahansa. Tämä ajattelu haastetaan yhteiskäyttöautoilussa ja uusissa auton hallintamuodoissa.

Liikennesuunnittelun seuran puheenjohtajana toimiva Toiskallio muistuttaa, että suomalainen yhteiskuntarakenne perustuu paljolti yksityisautoiluun, jopa pääkaupunkiseudulla.

Työpaikat ja verottaja tukevat autojen pysäköintiä, automarketeissa on isoimmat valikoimat ja asukaspysäköinti on halpaa.

-Näiden kaikkein pitäisi muuttua. Valmius luopua yhtäkkiä omasta autosta on Suomessa todella huono. Kunniallisessa keskiluokkaisessa ja duunarien elämäntavassa autoa tarvitaan, Toiskallio sanoo.

 

Oma tupa ja oma lupa

“Koti teidän on, aivan verraton. Oma rauha, oma lupa, on teillä nyt oma tupa”, sanotaan suomalaisessa sananlaskussa.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa sanoo, että suomalaisilla on aina ollut halu ja unelma omistaa oma talon ja oman auto. Hän uskoo, että ajattelutapa muuttuu tulevaisuudessa.

-Yksityisautoilu on historiansa isoimmassa murroksessa. Jatkossakin on omistajuutta, mutta Suomessakin kasvaa yhä enemmän vuokrauspohjainen autonhallinta. Esimerkiksi Ruotsissa yksityisille rekisteröidyistä autoista leasingsopimuksia oli jo 30 prosenttia viime vuonna.

Rissan mukaan Suomen olosuhteissa tarvitaan pitkäaikaista, yhdestä kolmeen vuotta kestävää auton vuokrausta. Harvaan asutussa maassa ei toimi minuuttilainauksen malli, jossa auto etsitään kadulta ja ajetaan pieni matka.

-Tätä vartenhan on taksit. Auto on hyvin henkilökohtainen liikkumisen työkalu. Sen pitää olla aina käyttövalmiudessa. Asiakkaan täytyy tietää, että se on tankattu, siellä on esimerkiksi lasten turvaistuin ja mahdolliset harrastusvälineet, Rissa sanoo.

Kalle Toiskallio suhtautuu epäilevämmin nykyaikaisten yksityisleasingsopimusten yleistymiseen autokaupassa.

-Kuukausihintaisessa leasingissä tulee kiusallisesti näkyviin kaikki kustannukset ja riskit heti ensimmäisessä maksuerässä. Yksityisautoilu ei ole taloudellisen rationaliteetin asia. Vaikka bensa on kuinka kallistunut, sitä ostetaan.

 

Renkaanpotkijat ovat kadonneet autoliikkeistä

Moni kokkolainen on ostanut kulkupelinsä valtatie 13:n varresta Kruunupyyn Alavetelistä vuosikymmenien ajan. Yrittäjät Matias ja Markus Brännström ovat toisen sukupolven automiehiä.

-Kuuluisa internet on muuttanut autokaupan täysin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myymme nykyään autoja ympäri Suomenmaata. Renkaanpotkijat ovat vähentyneet, koska päätös auton ostosta tehdään läppärillä keittiön pöydällä, Markus Brännströn sanoo.

Aikaisemmin auton ostamiseen uhrattiin monta viikonloppua. Keskipohjalaiset kävivät läpi kaikki Kokkolan autoliikkeet, sitten ehkä suunnattiin Pietarsaareen ja Ylivieskaan. Jos ei sitenkään mieleistä autoa löytynyt, ajettiin Seinäjoella ja Vaasaan asti.

Matias Brännströmin mukaan kaupunkimaasturit ovat suosiossa edelleen ja hybridit yleistyvät koko ajan.

 

“Keväällä pääset töihin ja syksyllä kotiin”

Trafin tilastojen mukaan Helsingissä enää alle kolmannes 18-vuotiaista suorittaa ajokortin. Pohjanmaan lakeuksilla tilanne on kuitenkin toinen kuin suurimmissa kaupungeissa. Oma auto on välttämätön, koska julkista liikennettä ei yksinkertaisesti ole.

-Keväällä kun kuljet täällä bussilla töihin, pääset syksyllä takaisin kotiin, Matias Brännström kärjistää.

Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa muistuttaa, että ajokorttien määrä ei ole Suomessa vähentynyt, mutta se hankitaan myöhemmin kuin ennen ja pidetään voimassa pidempään.

-24-vuotiaista eteenpäin ajokorttien ajaminen on yhä samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Ajokortti hankitaan, kun perustetaan perhe ja on päästy kiinni työelämään.

 

Muutamalla harvalla kartanonomistajalla oli auto

Markus Brännströmin mukaan auto on vielä statussymboli 1940-, 1950- ja 1960-luvulla syntyneille suomalaisille, jotka muistavat sen kun autot tulivat markkinoille sodan jälkeen.

-Se oli ensimmäinen ja ainoa esine, joka toi vapauden siihen aikaan. Muuten jäit kotiin, Matias Brännstöm sanoo.

Ensimmäisiä autoja yritettiin myydä suomalaisille jo vuonna 1899, mutta kukaan ei ostanut. Vielä 1900-luvun alussakaan ei tapahtunut mitään.

-Virkamieseliitillä oli rahaa, mutta heidän tyyliinsä ei kuulunut pörhistely epävarmoilla teknisillä laitteilla. Muutamalla harvalla kartanonisännällä oli auto. Silloin autot olivat epävarmoja, tiet huonoja ja renkaat hajosivat koko ajan, Kalle Toiskallio kertoo.

 

Perheen hallitus sanoo viimeisen sanan

Rissan mukaan osalle ihmisistä auto on pelkkä raaka työkalu, jolla liikutaan päivittäin pitkiä työmatkoja. Mutta on myös paljon ihmisiä, joilla on edelleen hyvin tunteikas suhde autoihinsa. Autoa puunataan, vahataan ja sille annetaan jopa lempinimi.

-Nuori mies hallitsee laitetta ja tyttö on kyydissä. Kristinusko on tehnyt sakramentteja ihmiselämän tärkeistä asioista kuten syntymisestä, kuolemasta ja parinmuodostuksesta. Autoilu on onnistunut vähän samalla tavalla kiinnittymään ihmisen yhteiskunnalliseen ja yksityiseen elämään. Tästä johtuu auton menestyshistoria, Toiskallio summaa.

Alaveteliläinen autokauppias Markus Brännström tietää, että nainen on autokaupassa aina tosimielellä liikkeellä.

-Täällä on käynyt monia miehiä katsomassa ja kokeilemassa autoja. He ovat sanoneet, että hallitukselta pitää vielä kysyä lupa. Seuraavana päivänä ei enää miestä näy, Markus Brännström hymyilee.

 

Helsingissä alle kolmannes nuorista suorittaa ajokortin
Vuoden 2017 lopussa Suomessa oli yhteensä noin 3,74 miljoonaa voimassa olevaa ajokorttia. Se on 0,5 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna.2000-luvulla ajokortin suorittamisessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, kun tilannetta tarkastellaan valtakunnallisella tasolla. 1990-luvun alkuun verrattuna ajokortin hankkiminen on myöhentynytVuoden 2017 lopussa 59,5 prosentilla 18-vuotiaista oli henkilöauton kuljettamiseen oikeuttava B-ajokortti, kun vastaava luku vuonna 2016 oli 61 prosenttia.B-kortteja hankitaan selvästi vähiten Helsingissä, missä kortin omisti vuodenvaihteessa vain 32 prosenttia 18-vuotiaista nuorista.Suurimpien kuntien joukossa eniten 18-vuotiaita ajokortillisia oli Kouvolassa, 69 prosenttia. Maakunnittain tarkasteltuna B-kortin haltijoita oli vähiten Uudellamaalla, 46 prosenttia, ja eniten Etelä-Pohjanmaalla, 78 prosenttia.Kaikista ajokortin haltijoista 70-vuotiaita tai sitä vanhempia oli vuoden 2017 lopussa 12 prosenttia, kun osuus vuonna 2007 oli 7 prosenttia.Suomalaiset ajavat yhä Toyota CorollallaAjoneuvorekisterissä oli vuoden 2017 päättyessä 6 474 783 ajoneuvoa, joista liikennekäytössä oli 5 045 365 ajoneuvoa.Rekisterissä olevien ajoneuvojen kokonaismäärä kasvoi 2,5 prosenttia ja liikennekäytössä olevien ajoneuvojen määrä nousi yhden prosentin vuoden 2016 lopun tilanteeseen verrattuna.Suomessa on vanha autokanta. Manner-Suomen liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli 12 vuotta vuoden 2017 lopussa.Rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä oli alhaisin Uudenmaan maakunnassa 12,1 vuotta ja korkein Kainuun maakunnassa 16,8 vuotta.Rekisterissä olevien henkilöautojen määrän kasvu oli suurinta Pohjois-Pohjanmaalla ja pienintä Etelä-Savossa.Manner-Suomen rekisterissä yleisimmät henkilöautomallit olivat Toyota Corolla (noin 148 000 kpl), Volkswagen Golf (noin 127 000) ja Toyota Avensis (noin 89 000).Trafi, Liikenteen turvallisuusvirasto ja Tilastokeskus. 

Asiasanat

Uusimmat