Uutiset

Autotallin omituiset välineet saivat selityksen – Näin Marille selvisi, että hänen miehensä on seksiaddikti

Häpeä.

Se kietoi Marin otteeseensa kuin hämähäkinseitti. Mitä enemmän asioita paljastui, sitä tiiviimmäksi häpeän verkko Marin ympärille kiertyi.

Puoliso Lauri oli alkanut viettää netissä kaiken liikenevän ajan. Ehkä niin oli ollut ennenkin, mutta sinä keväänä Mari alkoi nähdä ja ymmärtää asioita, joita ei olisi halunnut.

Ensin hän huomasi ohi kulkiessaan, kuinka Laurin tietokoneen ruudulla välkkyi nopea rytmi.

Sisimmässä sävähti. Enkö minä riitä hänelle?

Myöhemmin Mari uskaltautui katsomaan Laurin koneen sivuhistoriaa. Sieltä paljastuivat kymmenet ja taas kymmenet pornosivut, sivu sivun perään toinen toistaan rajumpia juttuja.

Laurin kanssa Mari ei uskaltanut ottaa asiaa puheeksi, ei vielä silloin.

Kaikki oli muuten niin hyvin. Pitkän yksinolon jälkeen Mari oli löytänyt yökerhosta Laurin, jonka kanssa monet kiinnostuksen kohteet täsmäsivät.

Arjen askareet sujuivat saumattomasti. Lauri oli täydellinen seuramies, josta pitivät Marin ystävät ja sukulaisetkin. Vain sisko totesi kerran, että Lauri vaikuttaa jotenkin tunnekylmältä.

-Oikeassa oli, Mari toteaa.

Oudot merkit lisääntyivät

Mari arvelee, että Laurin mopo karkasi lopullisesti käsistä, kun tämän työtilanne muuttui. Vuorotöiden aikataulut toivat mahdollisuuden tehdä asioita sillä välin, kun Mari oli töissä.

Oudot merkit lisääntyivät. Lauri piti useita puhelimia, prepaid-liittymiä ja sähköpostiosoitteita. Vain arkipuhelimessa oli äänet päällä.

Ennen pitkää Mari löysi kuvia, joita Lauri ja tämän seuralaiset olivat lähetelleet toisilleen.

-Oli hirveää ymmärtää miehensä hääräävän kaikkea, mitä ei ikinä olisi osannut kuvitella olevankaan – ja tajuta, että on itse siinä sotkussa mukana.

Pakko hakea apua

Yön unettominatunteina Mari alkoi etsiä netistä tietoa näkemälleen. Lopulta löytyi ratkaiseva sana: seksiaddikti.

Marin autotallissa näkemät kummalliset välineet, piikit, puikot ja punnukset, alkoivat saada nimiä ja selityksiä.

-Siihen saakka olin luullut niitä tavallisiksi työkaluiksi, Mari hymähtää.

Pikku hiljaa asioita paljastui lisää. Mari muun muassa yhytti miehensä sopimasta seksitreffejä heidän yhteiseen kotiinsa. Lopulta Mari ilmoitti, että joko Lauri hakisi apua tai pakkaisi kassinsa ja häipyisi. Mies suostuikin hakeutumaan lääkäriin ja etsimään keskusteluapua.

Myös Mari haki apua uupumukseensa.

-Satuin löytämään ammattilaisen, joka tajusi, mistä oli kysymys. Hän jaksoi valaa minuun uskoa, ettei tämä johdu minusta enkä minä ole huono.

-Joka käynnin jälkeen tulin kotiin hiukan vahvempana. Aloin saada rohkeutta ratkaisujen tekemiseen.

Toistaiseksi Mari on kuitenkin päättänyt jatkaa parisuhdetta, sillä kaikesta huolimatta hän näkee Laurissa paljon hyvää.

Toisaalta otteessaan pitää myös pelko.

-Jos eroaisimme, kukaan ei ymmärtäisi miksi, enkä voisi kertoa totuutta. Enkä kestäisi, jos sisareni saisi tietää, millaisen miehen kanssa olen yhdessä ja kenen hoitoon hän on lapsensakin luottanut.

Salaisuus alkaa paljastua

Lauri olettaa,ettei Mari ole puhunut heidän tilanteestaan ulkopuolisille.

Pitkään se pitikin paikkansa. Viime aikoina Mari on kuitenkin kertonut asiasta muutamalle ystävälleen.

Häpeää puhuminen ei ole kuitenkaan poistanut, ei ainakaan vielä.

-Tuntuu, että tämä on kuin parantumaton sairaus, jonka kanssa voi kyllä elää, mutta johon tarvitaan pitkäaikaista hoitoa.

Mari toteaa parin elävän suhteen jatkoaikaa. Hän kokee olevansa jo kyllin vahva tehdäkseen eteenpäin vieviä päätöksiä. Yksi niistä on juuri puhuminen.

-Kerron kokemuksistani, koska toivon niistä olevan apua muille samassa tilanteessa kipuileville sekä niille, jotka eivät edes vielä tajua, mistä on kysymys.

-Itselleni toivon rohkeutta hakea vertaistukea. Tiedän, että en ole yksin.

Mari kertoo voivansa kohtalaisesti, mutta elävänsä jatkuvassa kyttäystilassa.

-Kotoa en voi olla poissa yhtään yötä. En halua antaa Laurille mahdollisuutta edes suunnitella mitään. Olen kuin vankina omassa elämässäni.

Lauri tietää, että yksikin Marin tietoon tullut harha-askel merkitsee lähtöpäätöstä.

-Silloin ei enää hävetä. Vika ei ole minussa, ja olen tehnyt parhaani. Jos se ei riitä, on parasta luovuttaa.

-Silti toivon, että tulevaisuus tuo meille vielä valoa ja elämän, josta voisimme ja osaisimme nauttia joko yhdessä tai erikseen.


Jutussa esiintyvien ihmiset nimet ja osa yksityiskohdista on muutettu yksityisyyden suojelemisen vuoksi.

Asiasanat

Uusimmat