Uutiset

Bernerin ministeriön selvitystyössä ei kilpailutettu hankintoja - samoilta yrityksiltä tilattiin työtä yhteensä yli kilpailutusvaatimuksen alarajan

 

Liikenne- ja viestintäministeriön tekemässä selvitystyössä tilattiin viime vuonna ainakin kahdelta yritykseltä työtä yli 30 000 euron arvosta, joka oli viime vuonna voimassa olleen hankintalain julkisten hankintojen kilpailuttamisvelvoitteen alaraja.

Pricewaterhousecoopersilta tilattiin Ilta-Sanomien julkaiseman listan mukaan työtä 24 000 euron arvosta ja erikseen 12 000 euron arvosta, yhteensä siis 36 000 eurolla.

Kaksi eri hallituslähdettä kertoo Lännen Medialle, että samassa hankkeessa on eri ministeriöiden tekemässä valmistelutyössä käytäntönä tilata saman yrityksen tekemä työ kerralla ja että laskutuksen keinotekoista pilkkomista ei pidetä hyväksyttävänä tapana kiertää kilpailutusvelvoitetta.

Hallituslähteet arvioivat, että liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyössä on aikataulusyistä haluttu välttää kaikki kilpailuttaminen, mikä ei lähteiden mukaan saisi olla lainsäädännön asettamien velvoitteiden kiertämisen perusteena.

Konsulttiyritys NAG Oy:lle on niin ikään maksettu työstä kahdella eri laskulla (29 000 ja 3 600 euroa), joiden yhteisarvo on ylittänyt 30 000 euron rajan.

Lännen Media haastatteli keskiviikkona aiheesta kilpailuoikeuden tuntevia juristeja. He sanovat, että keinotekoinen työn pilkkominen eri laskuille on hankintalain vastaista. Samalla he sanovat, että lisätyön tilaaminen samalta yritykseltä on sallittua, jos ensimmäisen työn valmistuminen on esimerkiksi tuottanut uutta selvitystarvetta, joka ei ole ollut alun perin tilaajan tiedossa.

Oikeustieteen asiantuntijat eivät halua arvioida tapauksen juridiikkaa enempää eivätkä halua kommentoida sitä omilla nimillään, koska sen selvittäminen, kummasta vaihtoehdosta on ollut ministeriön selvitystyössä kyse, vaatisi heidän mukaansa asian kaikkiin yksityiskohtiin ja asiakirjoihin perehtymistä.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja

Juhapekka Ristola

myöntää, että kokonaisuutena kilpailutusrajan ylittävät konsulttiselvitykset hankittiin kilpailuttamatta suoraan yrityksiltä. Hän kuitenkin vakuuttaa, ettei konsulttihankintoja pilkottu hankintalain kiertämiseksi. Hänen mukaansa esimerkiksi Pricewaterhousecoopersilta ja NAG:ltä jouduttiin tilaamaan uusia töitä, koska selvitys muutti muotoaan matkan varrella.

Ristolan mukaan ministeriössä lähdettiin alunperin selvittämään kaikkien väylien ylläpidon uudistamista. Pian kävi kuitenkin selväksi, ettei eri väyliä voitaisi yhdistää samaan hankkeeseen.

– Oli havaittavissa, että ristisubventio olisi väistämätön. Ja se oli muodostumassa ongelmaksi, Ristola sanoo.

Hänen mukaansa asiantuntijoiksi pyydettyjen oikeusoppineiden lausunnot hankkeesta olivat monelta osin ristiriitaisia, mutta kaikista niistä nousi esiin perustuslaillinen ongelma väylänpidon yhdistämisessä.

Suomeksi sanottuna maanteiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla ei voi rahoittaa rautateitä. Ongelmana oli nimenomaan rautateiden alikatteellisuus. Maantiet ja vesiväylät olisivat kyllä voineet rahoittaa itse itsensä.

Ristola kertoo, että tämän vuoksi ministeriössä päätettiin, selvitystöiden jo lähdettyä liikkeelle, keskittyä ainoastaan maanteihin. Se taas johti siihen, että esimerkiksi liiketoiminta-analyysejä piti laittaa uusiksi.

– Uudet selvitykset hankittiin tahoilta, joilla perustieto oli jo olemassa ja siksi ne saatiin myös halvemmalla, Ristola perustelee.

Pricewaterhousecoopersilta tilatut selvitykset käsittelivät arvonlisäveroa. NAG taas perehtyi liiketoimintasuunnitelmien analyysiin.

Ristolan mukaan lvm pyrkii pääsääntöisesti kilpailuttamaan kaikki ulkopuoliset palvelut. Suorahankintoihin mennään silloin, jos kiire tai asiantuntemuksen tarve sitä edellyttää. Hän muistuttaa, että esimerkiksi liikennesuoritteiden mallintamisen alueella osaamista Suomessa on hyvin rajallisesti.

 

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic