Uutiset

Brexit monimutkaistaa Suomen ruuhkaista EU-puheenjohtajakautta – "Kysymys on, mihin kaikkeen Britannialla oikeus vaikuttaa?"

Pitkä brexitin jatkoaika luo epävarmuutta EU:n päätöksentekoon Suomen puheenjohtajakaudella, sanoo kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen.
EU-maiden johtajat myönsivät keskiviikkona brexitille pitkän lisäajan. Britannian EU-erosta sovitaan Suomen puheenjohtajakaudella. Kuva: KENZO TRIBOUILLARD / POOL
EU-maiden johtajat myönsivät keskiviikkona brexitille pitkän lisäajan. Britannian EU-erosta sovitaan Suomen puheenjohtajakaudella. Kuva: KENZO TRIBOUILLARD / POOL

Suomen entuudestaan täysinäiselle EU-puheenjohtajakaudelle ilmaantui lisäohjelmaa, kun EU hyväksyi keskiviikon ja torstain välisenä yönä brexitille eli Britannian EU-erolle uuden, pitkän lisäajan.

Varsinaiset brexitin jatkoneuvottelut eivät kaadu puheenjohtajamaa Suomen harteille, mutta lokakuun loppuun kestävä brexit-jatkoaika lisää epävarmuutta kaikessa tulevassa päätöksenteossa. Näin sanoo EU-asiantuntija, kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen.

– Lisääntyvä epävarmuus tuntuu nyt enemmän, koska Suomen puheenjohtajakaudella agendalla on uusien toimielinten muodostaminen, budjetointi, henkilövalintoja ja paljon muuta.

Ennalta-arvaamattomuutta tuo Ojasen mukaan se, että Britannia osallistuu EU-päätöksentekoon, vaikka se on lähdössä EU:sta.

– Kysymysmerkki piilee siinä, mihin kaikkeen Britannialla nyt on oikeus vaikuttaa, kun se on juuri lähdössä unionista.

Aiempaa kokemusta vastaavasta ei ole, koska yksikään EU-maa ei ole ennen eronnut.

Siksi poliitikoilta ja puheenjohtajamaalta vaaditaan Ojasen mukaan neuvottelutaitoa, että EU:ssa päästään yhteisymmärrykseen Britannialle sopivasta roolista viimeisten kuukausien ajaksi.

– Positiivinen skenaario olisi se, että Britannia keskittyisi valmistelemaan loppuaikana sopimuksia Britannian ja EU:n tulevista suhteista ja jättäisi EU:n sisäiset asiat muille.

Erimielisyydet lisäävät puheenjohtajan merkitystä

Suomen roolipuheenjohtajana korostuu sitä mukaa, mitä enemmän unionilla on erimielisyyksiä, Ojanen sanoo.

– EU on ollut brexit-neuvotteluissa jopa hämmästyttävän yhtenäinen, mutta on odotettavissa, että jäsenvaltioiden välillä tulee nyt aiempaa enemmän vetoa eri suuntiin.

Ojanen korostaa, että varsinaiset neuvottelut Britannian EU-erosta käy yhä komissio, mutta puheenjohtajalla on kovempi työ yhteisten näkemysten löytämisessä, jos jäsenvaltioiden kannat alkavat rakoilemaan.

Britannian ja EU:n välisiä neuvotteluita ei myöskään fyysisesti nähdä Suomen kamaralla, vaan ne istutaan aiempaan tapaan Brysselissä.

Odottamattomat mullistukset voivat tuoda näkyvyyttä

Puheenjohtajamaanmerkitys on paljon vähäisempi kuin aiemmin, Ojanen sanoo.

– Tehtävä on nimenomaan johtaa keskusteluja, mutta päätöksenteossa Suomella ei ole muita suurempaa roolia.

Suomen ääni päätöksenteossa voi olla jopa pienempi, koska puheenjohtajamaan ei ole tarkoitus tuoda pöytään omia yksittäisiä intressejään.

Puheenjohtajamaan rooli on pienempi, koska Eurooppa-neuvostoa eli EU:n huippukokousta johtaa nykyään pysyvä puheenjohtaja, joka on tällä hetkellä Donald Tusk. Myös ulkoasianneuvostoa johtaa pysyvä puheenjohtaja, EU:n korkea edustaja.

Aiemmin molemmat tehtävät kuuluivat puheenjohtajamaalle.

– Kansalaisille puheenjohtajamaan näkyvyys jää nykyään varsin pieneksi, mutta kulissien takana hyvä puheenjohtajamaa saa arvostusta.

Näkyvyyttä ja symbolista johtajuutta voi tulla, jos puheenjohtajakauden aikana eteen tulee jokin odottamaton myllerrys tai kriisi, Ojanen muistuttaa.

– Tällöin Suomessakin saatetaan istua hätäkokouksia, ja silloin kuvissa näkyvät suomalaiset ministerit ja muut edustajat.

Kolmatta kertaa vetovastuussa

Suomi aloittaa EU-puheenjohtajana 1. heinäkuuta. Kausi kestää kuusi kuukautta.

Useat EU:n toimielimet saavat uudet jäsenet Suomen kaudella.

Europarlamentista äänestetään toukokuun lopussa, ja uusi parlamentti järjestäytyy heinäkuussa.

Uusi komissio muodostetaan kauden aikana, ja se aloittaa työskentelyn marraskuussa.

Myös korkeisiin EU-virkoihin valitaan uudet henkilöt. Näitä ovat esimerkiksi EU:n ulkoasioiden edustaja ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja.

Ohjelmaan kuuluu lisäksi EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä päättäminen ja uuden strategian laatiminen.

Suomessa istutaan kauden aikana kuusi ministerikokousta ja virkamiestason kokouksia.

Suomi johtaa kaudella puhetta neuvostossa.

Aiemmin Suomi on toiminut EU:n puheenjohtajamaana vuosina 1999 ja 2006.

Fingerpori

comic

Uusimmat