Uutiset Helsinki

Brexitin jälkeisestä sopimuksesta ei takeita: EU ja britit vääntävät valtiontuista ja kalastuksesta – Kauppasopua ei meinaa löytyä, kuten brexit-poliitikot mahtailevasti lupailivat

Britannia ja EU yrittävät neuvotella sopimusta tulevista suhteistaan. Samalla britit joutuvat neuvottelemaan maailmalla kiireessä valtavan määrän uusia kauppasopimuksia, koska brexit vie maan pois EU:n 41 kauppasopimuksen piiristä.
Britannian pääministeri Boris Johnson (keskellä) kävi EU:n kanssa kesäkuussa etäneuvotteluja. Osapuolten tulevista suhteista on neuvoteltu viime kuukaudet koronapandemian vuoksi pääasiassa videoitse. Kuva: epa08487146
Britannian pääministeri Boris Johnson (keskellä) kävi EU:n kanssa kesäkuussa etäneuvotteluja. Osapuolten tulevista suhteista on neuvoteltu viime kuukaudet koronapandemian vuoksi pääasiassa videoitse. Kuva: epa08487146

EU:n ja Britannian brexit-jatkoneuvotteluista odotetaan tulokseksi enää varsin suppeaa sopimusta.

Korona ja sopimuksen sisältöä koskevat kiistat ovat hidastaneet neuvotteluita. Osapuolten tulevista suhteista on tavoite saada aikaan sopu viimeistään lokakuun aikana, koska sen jälkeen aika ei riittäisi sopimusten hyväksyttämiseen ja juridiseen käsittelyyn.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo, että on täysin mahdollista, että neuvotteluissa ei kyetä etenemään riittävän nopeasti, jolloin sopimus jäisi kokonaan syntymättä.

– Jos sopimus saadaan aikaan, siitä ei tule läheskään niin laajaa ja kunnianhimoista kuin aluksi toivottiin, Ylikarjula toteaa.

Eniten sopu riippuu Britanniasta, Ylikarjula sanoo. Brexitiä villisti rummuttaneiden poliitikkojen pitäisi syödä sanojaan EU:n kanssa muodostettavista ehdoista.

Erkaneva lainsäädäntö yritysten ongelma

Tällä hetkellä todennäköisimmältä näyttää, että Britannia ja EU saavat aikaan jonkinlaisen niukan vapaakauppasopimuksen, Ylikarjula arvioi.

Vapaakauppasopimus merkitsisi käytännössä sitä, että Britannian ja EU:n välistä kauppaa tehtäisiin ilman tullimaksuja.

Vähäiseksi sopimuksessa ovat jäämässä esimerkiksi kysymykset lainsäädäntöä koskevasta yhteistyöstä, kansalaisten oikeuksista ja liikkuvuudesta sekä turvallisuusyhteistyöstä.

Lainsäädännön koordinointi osapuolten välillä hyödyttäisi Ylikarjulan mukaan yrityksiä. Kaupan esteeksi voivat muodostua toisistaan erkanevat lainkohdat esimerkiksi tuotteita ja palveluita koskevista standardeista.

– Pitkällä aikavälillä eriytyminen voi merkitä sitä, että yritykset joutuvat tekemään EU:n ja Britannian markkinoille kahdet erilaiset tekniset testaukset ja standardisoinnit tai pahimmillaan jopa kokonaan erilaiset tuotteet.

Yksi mahdollisuus on, että Britannia ja EU laativat ensin suppean sopimuksen ja syventävät sitä jatkossa uusilla neuvotteluilla.

Kalastus ja kilpailu ovat sitkeimmät kiistat

Neuvotteluissa on viime viikkoina päästy hieman lähemmäs sopua, sanovat sekä EU:n että Britannian neuvottelijat.

Hiertäviä kohtia on silti paljon jäljellä, joten sopimus voi jäädä toteutumatta, kuten EU:n pääneuvottelija Michel Barnier totesi viime viikolla. Jos sopimusta ei saada aikaan, EU:n ja Britannian kaupassa sovellettaisiin Maailman kauppajärjestö WTO:n tulleja.

Sovun löytäminen on Ylikarjulan mukaan toisaalta nyt helpompaa, koska tavoitteena on alkuperäistä suppeampi sopimus.

Sitkeimmät erimielisyydet koskevat yritysten tasapuolista kilpailua, kalastuspolitiikkaa ja EU-tuomioistuimen asemaa.

Kalastuskiistassa kyse on siitä, salliiko Britannia EU-maiden kalastavan aluevesillään ja päästääkö EU brittiläiset kalat EU-markkinoille. Kalastus on marginaalinen siivu osapuolten kansantalouksista, mutta yksittäisille EU-jäsenille kysymys kalastuksesta on tärkeä.

Osin kiista on periaatteellinen. Kalastuskysymykset ovat hiertäneet brittejä EU:hun liittymisestä eli vuodesta 1973 lähtien.

EU:ta huolettavat brittien valtiontuet

Suurin kipukohta neuvotteluissa koskee Britannian ja EU-maiden yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä.

Unioni haluaa Britannian sitoutuvan siihen, ettei maa tuo yrityksilleen kilpailuetua myöntämällä niille tulevaisuudessakaan sellaisia valtiontukia, jotka ovat EU:ssa kiellettyjä.

Valtiontuet ovat olleet ratkaisevia viime vuosina esimerkiksi risteilijätilauksissa, joista kilpaillessaan Suomi ja Ranska ovat venyttäneet unionin tukisääntöjä.

Valtiontukien ohella EU:ta huolettaa, että Britannia alkaisi kilpailla esimerkiksi yhteisöveroa laskemalla.

Toiseksi EU pelkää Britannian purkavan esimerkiksi työsuhteita ja ympäristöasioita koskevaa sääntelyä, minkä turvin brittiyritykset pystyisivät esimerkiksi tarjoamaan halvempia tuotteita kuin kilpailijansa EU-maissa.

Ylikarjula toteaa, että Britannia on pitänyt varsin korkeaa rimaa esimerkiksi ympäristöpolitiikassaan, joten sääntelyn purkaminen olisi sikäli odottamatonta.

– Yksi peloista on, että Britannia saattaa käyttää kovia keinoja brexitin haittavaikutusten kompensointiin.

EU haluaisi kilpailukysymyksissä briteiltä pitkää sitoutumista, mutta siihen maa ei ole toistaiseksi suostunut.

Toiveet ”globaalista Britanniasta” hiipuvat

Britannia neuvottelee kauppasopimuksia ympäri maailmaa.

Tähän asti maa on käynyt kauppaa muun maailman kanssa EU:n 41:n eri kauppasopimuksen turvin, mitkä kattavat yli 70 maata.

Brexitin myötä se jää kaikkien nykyisten sopimusten ulkopuolelle, joten Britannian on kiireesti neuvoteltava suuri määrä kauppasopimuksia, joiden tekemiseen käytettäisiin yleensä useita vuosia.

Samalla brexitiä ajaneiden poliitikkojen puheet ”globaalin Britannian” noususta alkavat vähitellen näyttää siltä, miksi asiantuntijat niitä alun perinkin sanoivat – mahtailevalta retoriikalta ja vaalipuheilta.

Britannia ei saa kauppasopimuksiin haluamiaan ehtoja, ja neuvotteluissa britit törmäävät pitkälti samoihin ongelmakohtiin kuin EU aikaisemmin samojen maiden kanssa.

– Britannian markkinat eivät ole muille maille läheskään niin houkuttelevat kuin EU:n yhteismarkkinat, Ylikarjula kiteyttää.

Britanniassa asukkaita on vajaa 67 miljoonaa. EU:n sisämarkkinoiden piirissä taas on brexitin jälkeenkin noin 450 miljoonaa asukasta.

Britannian pitkä tie ulos EU:sta

2013 tammikuu: Pääministeri David Cameron lupaa kansan-…äänestyksen EU:sta, jos konservatiivit voittavat vaalit.

2016 kesäkuu: Kansanäänestyksessä EU-eron puolesta äänestää 52 prosenttia.

2017 maaliskuu: Britannia aktivoi EU:n perussopimuksen artikla 50:n eli käynnistää virallisen eromenettelyn.

2019 maaliskuu: Brittihallitus ei ole onnistunut hyväksyttämään brexit-sopimuksia maansa parlamentissa, joten hallitus pyytää EU:lta lisäaikaa erosopimuksen aikaansaamiseksi. Sama toistuu lähikuukausina.

2020 tammikuu: EU-ero astuu muodollisesti voimaan, alkaa vuoden siirtymäaika, jonka ajan Britannia säilyy osana EU:n sisämarkkinaa.

2020 lokakuu: Takarajana sovun syntymiselle on pidetty lokakuuta, jotta aikaa jää sopimuksen juridiseen käsittelyyn ja parlamenttien hyväksyntään.

2021 tammikuu: Brexit astuu voimaan muodollisuuksien lisäksi myös käytännössä.

Uusimmat

Näkoislehti

25.9.2020

Fingerpori

comic