Uutiset

Näkökulma: Business Finlandin tukipäätösten läpivalaisu on paikallaan – Hyvin muotoiltu hakemus ei yksin saa riittää rahansaantiin

Kohu koronatukirahojen perusteista johti lopulta sisäiseen tarkastukseen ja hallituksen linjojen rakoiluun. Voimakas kritiikki on synnyttänyt aiheellisen kysymyksen siitä, menevätkö vero- ja velkarahaan nojaavat tuet varmasti oikeaan osoitteeseen, kirjoittaa Lännen Median Minna Akimo.
Koronakriisi on sulkenut muun muassa useita ravintoloita, joiden pyörittämiseen ei riitä ruuan ulosmyynti. Kuva: Arttu Laitala
Koronakriisi on sulkenut muun muassa useita ravintoloita, joiden pyörittämiseen ei riitä ruuan ulosmyynti. Kuva: Arttu Laitala

Kohutut Business Finlandin myöntämät tukipäätökset selvitetään nyt ministerin käskystä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) tviittasi tiistaina, että työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää sisäisen tarkastuksen, joka keskittyy Business Finlandin myöntämiin yritystukiin. Tarkastuksessa on mukana Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV).

Lintilä kirjoitti pikaviestipalvelussa, että tarkistus tehdään kaikkien osapuolten parhaaksi.

Business Finlandin tekemät tukipäätökset ovat herättäneet voimakasta kritiikkiä niin kansalaisten keskuudessa kuin hallituksen sisällä.

Sdp:n kolme kansanedustajaa jätti tiistaina kirjallisen kysymyksen Business Finlandin rahanjaon perusteista.

Kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) totesi tiedotteessaan, että Business Finlandin tukipolitiikka näyttää siltä, että tukea saavat ne, jotka eivät sitä niin kipeästi tarvitse, mutta samaan aikaan monet vaikeuksissa olevat yritykset jäävät ilman tukea esimerkiksi vuokrien juostessa ja toiminnan ollessa pysähdyksissä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan tuet ovat syystä aiheuttaneet perusteltuja kysymyksiä tukien kohdentumisesta oikein.

Myös opetusministeri Li Andersson (vas.) ja vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat kyselleet Business Finlandin rahanjaon perusteiden perään.

Sisäinen tarkastus on syytä tehdä. Maanantaina työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tilastotiedot, joiden mukaan Business Finlandin kautta erilaista kehitysrahaa on myönnetty eniten konsultointiin erikoistuneille yrityksille.

Jos koronarahat valuvat kasvottomille konsulttiyrityksille, puheet yhteisestä vastuukannosta valuvat kuin vesi hanhen selästä. Paikallinen yrittäjä ei selviä vain uskollisten asiakkaiden tuella, vaan tarvitsee riihikuivaa rahaa selvitäkseen uuteen alkuun, kun rajoitukset päättyvät ja yhteiskunta alkaa avautua uuteen aikaan.

Mainittakoon kuitenkin, että elyjen kautta tukirahoja on myönnetty eniten pienille, alle viiden hengen yrityksille.

Näitä ovat muun muassa erilaiset kivijalkaliikkeet ja pienet kahvilat. Niitä yrityksiä, joissa koronakriisin aiheuttamat ongelmat ovat pysäyttäneet kaikki asiakasvirrat.

Hotelli– ja ravintola-alan etujärjestön toimitusjohtaja Timo Lappi sanoi Lännen Median haastattelussa tiistaina, etteivät tuet ja alan ongelmat oikein kohtaa.

Rahaa pitäisi olla vuokrien maksuun ja tilanteeseen, jossa ravintolat ja baarit saadaan vihdoin auki. Silloin kassassa olisi oltava rahaa, jolla maksaa palkat sekä raaka-ainekustannukset. Jos rahaa ei ole, toiminnan aloittaminen voi olla mahdotonta.

Koronakriisin alussa Suomen Yrittäjät lanseerasi Auta pientä -kampanjan. Siinä vedottiin kuluttajiin, että nämä käyttäisivät paikallisten yrittäjien palveluita selvitäkseen pahimman yli.

Lähellä olevaa, tuttua yrittäjää on helppo tukea, varsinkin silloin, jos haluaa lempikahvilansa ja -ravintolansa tai luottokampaajansa jatkavan toimintaansa vielä sen jälkeen, kun rajoitukset on purettu.

Talkoohengessä monet vuokranantajat, kuten taloyhtiöt, alensivat kivijalkayritysten vuokria, koska ymmärrys oli selvä. Me olemme samassa veneessä ja nyt on autettava sen, minkä voi.

Hyvä tahto ei kuitenkaan lämmitä pitkään, eikä varsinkaan tilanteessa, jos maan ylimmällä tasolla pelataankin aivan toisilla säännöillä.

Konsulttifirmojen läpimenneitä hakemuksiaon perusteltu sillä, että ne tekevät hyviä hakemuksia, koska osaavat. Moni kakku päältä kaunis ja senkin voi kääntää ylösalaisin.

Entä jos tukia saisivatkin ne, joiden hakemukset ovat teknisesti huonoja ja kömpelöjä, mutta taustalla on ihan oikea koronasta aiheutuva kassakriisi ja pelko oman elinkeinon ja työpaikkojen menettämisestä. Sen varmistaminen ei varmasti ole alan ammattilaisille tähtitiedettä.

Pienten ja paikallisten, yrittäjävetoisten yritysten tukeminen ei voi jäädä kuluttajien hyväntahtoisuuden varaan. Siihen tarvitaan lisäbudjetin rahoja, jotka hallitus päätti repiä kasaan lisäämällä tulevien vuosien velkataakkaa. Juuri siksi kansalaisilla on oikeus tietää, minne ja mihin tarkoitukseen tukirahoja on myönnetty.

Juttua on päivitetty klo 14.55. Juttuun on lisätty muun muassa tieto Business Finlandin tukiperusteisiin liittyvästä selvityksestä sekä tietoja tukisotkuun liittyvistä poliitikkojen kommenteista.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic