Uutiset

Eduskunnan oikeusasiamies: Drone-kieltokyltit eivät ole lainmukaisia – Kaikki vieraskieliset kyltit vaihtoon

Oikeusiamiehen päätöksen mukaan kielilaki velvoittaa viranomaista viestimään Suomen kansalliskielillä suomeksi ja ruotsiksi. Kyltit ovat englanniksi.
Nämä kyltit eivät ole oikeusasiamiehen mukaan laillisia.

Drone-lennokkien kieltoaluetta kuvaavat No Drone Zone -kyltit eivät ole lainmukaisia niissä käytetyn englannin kielen vuoksi, päätti eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen torstaina.

Hän teki kylteistä ratkaisun sen vuoksi, että kylttien kielestä oli tehty hänelle kaksi kantelua.

Oikeusasiamies Jääskeläisen mukaan kylteissä pitää käyttää Suomen kansalliskieliä eli suomea ja ruotsia, koska kyseessä on viranomaisten viestinnästä. Molempia kieliä pitää käyttää Helsingissä siksi, että pääkaupunki on kaksikielinen.

– Menettely ei ole kielilain nimenomaisen säännöksen tarkoittamalla tavalla omiaan vaalimaan maan kielellistä kulttuuriperintöä eikä edistämään molempien kansalliskielten käyttämistä, ratkaisussa linjataan.

Hän vaatii toimia varsinkin Liikenteen turvallisuusvirastolta Trafilta, jotta kyltit saataisiin kielilain edellyttämään kuntoon. Trafin pitää raportoida Jääskeläiselle toimista helmikuun loppuun 2019 mennessä.

Kyltit ovat lainvastaisia, lentorajoitukset eivät
Helsingin katukuvaan tuotiin vuonna 2017 drone-lentokieltokylttejä valtionhallinnon läheisille rakennuksille. Kyltit ovat laatineet Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Helsingin poliisi ja Helsingin kaupunki yhdessä.

Neliroottorisia ja kauko-ohjattavia koptereita ja vastaavia miehittämättömiä ilma-aluksia ei ole saanut lennättää muun muassa Presidentinlinnan, Valtioneuvoston linnan, tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen ja pääministerin virka-asunnon Kesärannan lähistöillä. Kyltit on asennettu lentorajoitusalueille, joista valtioneuvosto sääti asetuksella vuonna 2015.

Naantalissa vastaavia kieltokylttejä on puolestaan käytetty tasavallan presidentin kesäasunnon Kultarannan lähettyvillä. Lentorajoituksilla on tarkoitus turvata valtionjohdon rakennusten turvallisuutta, sillä drone-lennätys on yleistynyt.

Oikeusasiamiehen ratkaisussa puututaankin kieltokyltteihin, ei itse lentokieltoihin. Edes kanteluissa ei oteta kantaa kieltoihin vaan kylttien kieleen.

– Tämä kielto on sinänsä aiheellinen ja perusteltu, toisessa kanteluista todetaan.

Aikanaan kylttien englannin kieltä perusteltiin sillä, että alueella liikkuu paljon turisteja ja että vastaavia, englanninkielisiä kylttejä on käytössä muualla maailmassa.

Poliisihallitus katsoi omassa oikeusasiamiehelle toimitetussa selvityksessään, että kielivalintaa tuki myös drone-sanan vaikea suomenkielinen käännös.

Oikeusasiamies: tiedottaminen perusteltua
Oikeusasiamies toteaa ratkaisussa, että ilmailulainsäädäntö ei velvoita viranomaisia merkitsemään erikseen lentorajoitetut alueet.

Lisäksi hän perustelee, että kielloista tiedottaminen on perusteltua varsinkin, kun poliisi saa ilmailurikkomuksen vuoksi tarvittaessa takavarikoida lentokalustoa.

Kielilaki kuitenkin velvoittaa viranomaista antamaan palvelua lähtökohtaisesti kansalliskielillä.

– Menettely ei toteuta kielilain nimenomaista vaatimusta siitä, että kaksikielisen viranomaisen on käytettävä yleisölle suunnatussa tiedottamisessa suomen ja ruotsin kieltä, loppupäätöksessä todetaan.

Toisin sanoen viranomaisen ei olisi pakko asentaa kieltokylttejä, mutta jos niitä asennetaan, niiden on täytettävä kielilaki.

Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola kertoo Lännen Medialle, että poliisi harvoin sakottaa lentokieltojen rikkomisesta, mutta siihen joudutaan puuttumaan aika ajoin. Yleensä rikkomuksissa on hänen mukaansa kyse huomaamattomuudesta, ja tekijät ovat usein alaikäisiä.

Trafi on jo ilmoittanut oikeusasiamiehelle antamassaan vastineessa olevansa valmis muuttamaan kyltit lain vaatimaan kuosiin. Tragin johtava asiantuntija Jukka Hannola kertoo, että alun perin tarkoituksena oli tehdä mahdollisimman yksinkertaiset kyltit, mutta nyt virasto alkaa selvittää, miten kyltit saadaan parhaiten kuntoon.

– Päätös on tehty normaalin prosessin mukaisesti, ja sitä kunnioitetaan, sanoo Hannola oikeusasiamiehen päätöksestä.

Juttua päivitetty 22.11. kl 12.20: Otsikko muutettu ja teksti täydennetty kauttaaltaan oikeusasiamiehen ratkaisun sisällöllä. Lisätty osuuksia kanteluista ja Helsingin poliisilaitokselta. Kuva vaihdettu 22.11. kl 13.25, Hannolan kommentit lisätty 13.55.

Uusimmat