Uutiset

Eduskunta aloittaa tänään tiedustelulakien käsittelyn: "Kukaan ei saisi käsittää niitä väärin urkintalaeiksi"

Eduskunta aloittaa tänään tiistaina paljon puhuttujen tiedustelulakien käsittelyn. Noin 900 sivun lakipaketin esittelevät sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) ja oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Häkkänen toivoi viime viikolla eduskunnan avauskeskustelussa, että tiedustelulaeista keskusteltaisiin asiallisesti ja maltillisesti, jotta kukaan kansalainen ei käsittäisi niitä väärin esimerkiksi urkintalaeiksi.

Rajanveto on kuitenkin vaikeaa. Laeilla puututaan yksilön perusoikeuksiin, erityisesti yksityiselämän ja luottamuksellisen viestin suojaan. Sitä perustellaan uusilla turvallisuusuhkilla kuten esimerkiksi terrorismilla ja Suomeen kohdistuvalla kybervakoilulla.

Ministerien jälkeen kuullaan eduskuntaryhmien ryhmäpuheenvuorot. Niissä tuskin kuitenkaan vielä selviää temppelinharjalla istuvan sdp:n eduskuntaryhmän kanta siihen, pitäisikö lakien vaatima perustuslain muutos säätää kiireellisenä vai ei.

Ilman perustuslain muutosta ei pystytä kansallisen turvallisuuden nimissä säätämään rajoituksia luottamuksellisen viestin salaisuuden suojaan.

Demarit ovat aiemmin kertoneet muodostavansa kantansa kiireellisyyteen vasta, kun kokonaisuus on selvillä. He ovat toivoneet neuvotteluja hallituksen kanssa lakien sisällöstä ja haluavat ilmeisesti nähdä, millaiseksi lait muotoutuvat valiokuntakäsittelyssä.

Kiireelliseksi julistaminen vaatisi viiden kuudesosan enemmistön, joten sdp:n 35 hengen eduskuntaryhmä riittäisi sen estämiseen.

Tähän mennessä vasemmistoliitto on ollut kiireelliseksi julistamista vastaan. Sdp:n tavoin myös vihreät ja rkp ovat pantanneet kantaansa.

Kiireellisyyttä kannattavat hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja siniset ja niiden lisäksi oppositiopuolue kristillisdemokraatit. Yllättäen myös perussuomalaiset ovat alkaneet empiä terrorismin torjunnassa tärkeänä pidetyn perustuslain muutoksen kiireellisyyttä.

Jos perustuslain muutosta ei saada julistettua kiireelliseksi, tiedustelulakien hyväksyminen jäisi eduskuntavaalien jälkeiselle eduskunnalle ja niiden voimaantulo lykkääntyisi. Lakien tarpeellisuudesta sinänsä vallitsee laaja yksimielisyys.

Näillä uhkilla lakeja perustellaan

Tiedustelulakien tarpeellisuutta perustellaan tavoitteella parantaa suomalaiseen yhteiskunnan mahdollisuuksia suojautua kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvilta vakavilta uhkilta. Niitä ovat esimerkiksi terrorismi, vieraiden valtioiden Suomeen kohdistama vakoilu tai elintärkeän infrastruktuurin kuten tietoverkkojen lamauttaminen.

Suojelupoliisi saisi uusia toimivaltuuksia ja mahdollisuuden käyttää uusia tiedustelumenetelmiä uhkien havaitsemiseksi ja niihin reagoimiseksi. Nykylain mukaan pelkkään uhkaan perustuva tiedonhankinta ilman rikosepäilyä ei ole mahdollista eivätkä toimivaltuudet ulotu ulkomaille.

Eniten on puhuttu siitä, että suojelupoliisi saisi oikeuden tietoliikennetiedusteluun. Sillä tarkoitetaan sitä, että viranomainen voisi seuloa kansallisen turvallisuuden kannalta tärkeää tietoa Suomen rajat ylittävistä tietoliikennekaapeleista, joissa kulkee muun muassa sähköpostiliikennettä.

Massavalvonta ei olisi kuitenkaan hallituksen mukaan sallittua, vaan tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja tuomioistuimen erikseen myöntämällä luvalla. Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty.

Kirjeen tai muun lähetyksen suojelupoliisi voisi pysäyttää ja jäljentää esimerkiksi valokuvaamalla ja tutkia myös paikkoja tiedustelutarkoituksessa. Tiedustelumenetelmiin kuuluu myös jo nykyisin poliisin käytössä olevia tiedonhankintakeinoja kuten esimerkiksi telekuuntelu ja peitetoiminta.

Sotilastiedustelulailla parannettaisiin Puolustusvoimien tiedonhankintaa Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhkista sekä verkkovakoilusta. Puolustusvoimille säädettäisiin toimivaltuudet Suomessa ja ulkomailla henkilötiedusteluun, radiosignaalitiedusteluun, tietojärjestelmätiedusteluun ja tietoliikennetiedusteluun.

Teknisesti tietoliikennetiedustelun toteuttaisi Puolustusvoimien Tiedustelulaitos.

Uusi valtuutettu
ja valiokunta

Siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hän toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä mutta olisi itsenäinen ja riippumaton.
Tiedusteluvaltuutettu voisi määrätä tiedustelumenetelmän käytön keskeytettäväksi tai lopetettavaksi, jos hän katsoo viranomaisen menetelleen lainvastaisesti. Hän voi myös määrätä lainvastaisesti hankitut tiedot viipymättä hävitettäväksi.
Tiedustelutoiminnan kohteena ollut henkilö tai sellaista epäilevä voi tehdä tiedusteluvaltuutetulle tutkintapyynnön itseensä kohdistuneen toiminnan lainmukaisuudesta.
Tiedustelutoiminnan parlamentaarista valvontaa harjoittaisi eduskuntaan perustettava uusi valiokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat