Uutiset

Eduskunta kävi Metoo-keskustelun – penää nollatoleranssia ja kaikilta käytöstapoja

Nollatoleranssi, toisten kunnioitus, käytöstavat ja tasa-arvotyö nousivat pääosaan, kun eduskunta keskusteli seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun kitkemisestä tiistaina.

Pontimena ajankohtaiskeskusteluun oli viime kuukausina niin Suomessa kuin maailmalla käynnissä ollut Metoo-kampanja. Aloitteen keskustelun käymiseen teki kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.), jota kiiteltiin monessa puheenvuorossa aloitteen tekemisestä.

-Hiljaisuuden kulttuuri on murtanut liian monta ihmistä. Juuri siksi on tärkeää, että me kaikki yhdessä murramme hiljaisuuden. Tämä keskustelu antoi selkänojaa, tukea työlle häirinnän ja ahdistelun lopettamiseksi, Haatainen puhui.

Keskustelu oli eduskunnassa yksimielistä. Hallitus-oppositio -asetelmaa ei häirintäkeskustelussa ollut. Monet kansanedustajat ihmiset kauhistelivat sitä, kuinka laaja ilmiö seksuaalinen häirintä Metoo-kampanjan perusteella on.

-On käsittämätöntä, että ongelma on näin laaja. Tarvitaan kansanliike ongelman kitkemiseksi. Johtavassa asemassa olevilla on oltava johtovastuuta, oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi.

Monet kansanedustajat kiittelivät heitä, jotka ovat kertoneet pahoista kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa Metoo-tunnisteella. Kampanjan koetaan tehneen jo nyt vaikutusta.

-Häirinnän yleisyys ja arkisuus on pysäyttänyt. Jatkossa häirinnästä kerrotaan ja siitä jää kiinni, kansanedustaja Li Andersson (vas.) näki.

Yksi kiitetyimmistä puheenvuoroista oli kansanedustaja Leena Meren (ps.) huomio siitä, että keskustelussa on toistaiseksi unohdettu heidät, jotka eivät itse pysty puhumaan.

-Tarkoitan kehitysvammaisia, vanhuksia ja lapsia. Kehitysvammaliiton tietojen mukaan yksi kahdestakymmenestä kehitysvammaisesta joutuu elämänsä aikana raiskauksen tai vakavan häirinnän kohteeksi. Tilanne on järkyttävä. Keskustelua on laajennettava heidän huomioimisekseen, Meri puhui.

Eduskunnassa ei unohdettu talon omia ongelmia, sillä puheenvuoroissa penättiin nollatoleranssia häirintään myös eduskunnassa, jossa on esiintynyt ahdistelua.

-Tästä talosta on aloitettava, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.).

-Eduskunnan prioriteeteissä ei ole ollut torjua seksuaalista häirintää, sanoi kansanedustaja Anna Kontula (vas.) ja harmitteli tasa-arvoasioiden vähäisyyttä kansanedustajien perehdytyksessä.

Hallituksen edustajat lupailivat keskustelussa konkreettisia keinoja seksuaaliseen häirintään puuttumiseen. Lähiaikoina hallitus kokoontuu työmarkkinajärjestöjen kanssa pohtimaan, miten häirintää voitaisiin kitkeä. Myös kouluilta edellytetään päivitystä torjuntatyöhön.

Lainsäädäntöön ei lupailtu ainakaan nopeita korjausliikkeitä, vaikka siihenkin toivottiin eduskunnassa muutoksia.

-Seksuaalinen häirintä on kriminalisoitava rikoslaissa, kansanedustaja Sanna Marin (sd.) totesi.

Hallituksen edustajat muistuttivat, että seksuaalinen häirintä ja ahdistelu on jo lailla kielletty. Lainsäädäntöä tärkeämmäksi nostettiin asenteiden muutos, jatkuva työ tasa-arvon eteen ja aina toisia kunnioittava käytös.

-Lait eivät kokonaan pysty häirintää kitkemään. Tämä lähtee meistä jokaisesta itsestämme, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi.

Asiasanat

Uusimmat