Uutiset

Eduskunta lyhensi virkamieskarenssin puoleen vuoteen muiden maiden malliin vedoten – Silloinen valiokuntapomo: "Nyt voi olla jälkiviisas"

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti karenssiajan enimmäiskestoksi 12 kuukautta, mutta eduskunnan hallintovaliokunta pudotti sen yksimielisesti kuuteen kuukauteen. Karenssin lyhyys nousi keskusteluun, kun Puolustusvoimien entinen komentajan Jarmo Lindberg siirtyi konsultoimaan hävittäjäkauppoja yhdelle hävittäjien valmistajalle.
Eduskunnan varapuhemiehen Juho Eerolan mukaan puolen vuoden karenssi on suurimmassa osassa tapauksia riittävä. Kuva: Aki Taponen/arkisto
Eduskunnan varapuhemiehen Juho Eerolan mukaan puolen vuoden karenssi on suurimmassa osassa tapauksia riittävä. Kuva: Aki Taponen/arkisto

Puolustusvoimien entisen komentajan Jarmo Lindbergin siirtyminen konsultoimaan hävittäjäkauppoja yhdelle valmistajalle on virittänyt keskustelun siitä, onko puolen vuoden karenssi virkasuhteen päättymisestä valtion virkamiehille riittävän pitkä.

Tarkoituksena on, että virkamiehen aloittaessa karenssiajan jälkeen muissa tehtävissä hänellä oleva suojattava tieto olisi menettänyt sellaisen merkityksen, että sitä voitaisiin käyttää omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.

Lindbergin on kerrottu nähneen uusien hävittäjäehdokkaiden ensimmäiset tarjoukset, ennen kuin jätti komentajat tehtävät viime elokuun alussa. Hän perusti konsulttiyhtiönsä viime tammikuussa karenssiajan ollessa vielä kesken eikä ilmoittanut siitä karenssisopimuksen mukaisesti puolustusministeriölle.

Vertailuja tehtiin

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus esitti karenssiajan enimmäiskestoksi 12 kuukautta, mutta eduskunta lyhensi sen kuuteen kuukauteen, kun se käsitteli karenssit mahdollistanutta lakia vuonna 2016.

Eduskunnan nykyisen varapuhemiehen Juho Eerolan (ps.) silloin johtama hallintovaliokunta katsoi mietinnössään, että lakiesityksen tavoitteet voidaan saavuttaa lyhemmälläkin enimmäiskarenssiajalla. Valiokunta viittasi mietinnössään muun muassa Norjassa vähän aiemmin voimaan tulleeseen rajoitusaikaan, joka oli kuusi kuukautta.

Eerola sanoo Lännen Medialle, että kun uusia lakeja säädetään, vertaillaan, mikä on tilanne verrokkimaissa.

– Muistaakseni Norja ei ollut edes ainoa maa vertailussa, vaan siinä oli muitakin maita. Lisäksi katsottiin, että yli puoli vuotta on virkamiehelle pitkä aika olla poissa kykyjään vastaavista tehtävistä, jos henkilöllä on asiantuntemus ja kokemus jollekin alalle. Meillä on kuitenkin perustuslaissa oikeus elinkeinon harjoittamiseen, Eerola muistelee valiokunnan pohdintoja.

Hallintovaliokunta päätyi yksimielisesti kuuden kuukauden kannalle eikä se herättänyt täysistunnossa intohimoja.

– Nyt voi tietysti jälkiviisaana kysellä, olisiko ollut syytä pitempään karenssiin, mutta silloin puoli vuotta tuntui sopivalta, Eerola sanoo.

Lakia säädettäessä julkisessa keskustelussa oli ihmetelty ministereiden erityisavustajien siirtymistä yksityisten terveysfirmojen leipiin samaan aikaan, kun hallitus valmisteli sote-uudistusta. Huolenaiheena oli se, että he veivät mukanaan siitä sisäpiiritietoa.

Silloinen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi lakia eduskunnalle esitellessään, että karenssiajan tavoitteena on mahdollisen korruption estäminen virkamiesten siirtyessä yksityisen sektorin palvelukseen.

Puolustusministeriö toivoi pidennystä

Vuonna 2018selvitettiin mahdollisuutta lakimuutokseen, jossa virkamiehen kanssa voisi sopia mahdollisuudesta jatkaa puolen vuoden karenssia vielä enintään kuudella kuukaudella. Sitä ei kuitenkaan viety eteenpäin.

Valtiovarainministeriö ihmetteli lausunnossaan, miksi ja missä tilanteissa henkilö itse haluaisi sopia kuutta kuukautta pitemmästä karenssista.

Puolustusministeriön mielestä karenssin enimmäisajan pidentäminen olisi ollut tarpeen, koska merkittävien puolustusmateriaalihankintojen valmistelu vie vuosia.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti