Eduskunta on omalakinen linnake, jonka koodistoa ylin syyttäjäkin joutuu kuuntelemaan
Kansanedustajan sananvapauden suoja on vahva. Niin vahva, että jopa ylin syyttäjä joutuu anomaan edustajan kollegoilta lupaa hoitaakseen virkatointaan eli nostaakseen tai ollakseen nostamatta syytteen eduskunnassa pidetystä puheenvuorosta.
Perustuslain mukaan kansanedustaja voidaan asettaa valtiopäivillä sanotusta syytteeseen vain, jos vähintään viisi kuudesosaa edustajista antaa siihen suostumuksensa. Tarkoituksena on taata kansanedustajille laaja sananvapaus. Tilanne näyttäytyy kuitenkin kummallisena, jos identtinen lausunto eduskunnan ulkopuolella johtaisi syytteeseen mutta eduskunnan istunnossa sanottuna ei.
Parhaillaan on käynnissä prosessi, jossa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta asettaa tai olla asettamatta kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen tämän eduskunnassa pitämästä vieraslajipuheesta. Mäenpää rinnasti puheessaan turvapaikanhakijat hallitusohjelmassa mainittuun vieraslajien torjuntaan. Syyttäjä joutuu ulkoistamaan päätösvaltaansa tavalla, joka ei päde muiden kansalaisten tekemisiin.
Perustuslakivaliokunta antaa kannanottonsa syytelupapyyntöön eduskunnan täysistunnolle. Täysistunto äänestää sen jälkeen syyteluvasta. Eduskunnalta tuskin tulee Mäenpään tapauksessa riittävää puoltoa, sillä perussuomalaisten kansanedustajien määrä riittää estämään syyteharkinnan.
Käsillä oleva tapaus on ensimmäinen nykyisen vuonna 2000 voimaan tulleen perustuslain aikana. Sitä ennen vastaavantyyppistä tapausta on käsitelty viimeksi vuonna 1979. Kyse oli tuolloin SKDL:n kansanedustajan kirjallisesta kysymyksestä. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan ehdotuksen herjaussyytteen torjumisesta.
Kansanedustajat käyttävät laintulkintavaltaa perustuslakivaliokunnan kautta parhaillaan myös ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) tapauksessa. Valiokunta pohtii kevään aikana Haaviston virkatoimien laillisuutta al-Holin leirillä olevien kotiuttamisessa. Perustuslakivaliokunnan työtä ohjaa, ainakin virallisesti, puoluepolitikoinnista pidättäytyminen. Erillisen perustuslakituomioistuimen perustaminen nousee keskusteluun aika ajoin, mutta suurta kannatusta se ei ole saanut.
Kansanedustajille on demokratiaan kuuluvan keskustelun nimissä syytä taata laaja sananvapaus. Mutta kuinka paljon laajempi se voi olla kuin muilla kansalaisilla? Pitäisikö kommentoinnin olla tai olla olematta rikos riippumatta siitä, missä teko on tapahtunut?
Ellei sitten hyväksytä kansanedustuslaitosta omalakiseksi saarekkeeksi. Ikään kuin jääkiekkokaukaloksi, jossa turpaan vetämisestä selviää useimmiten penaltilla ja ehkä pelikiellolla. Siviilissä siitä joutuu käräjille.
jussi.orell@lannenmedia.fi
