Uutiset

Eduskunta pääsee tänään EU:n jättimäisen elvytyspaketin kimppuun – pääministerin ilmoituksesta luvassa tiukka väittely

Hallituspuolueet ovat korostaneet Euroopan talouden elpymisen elintärkeätä merkitystä Suomen viennille. Perussuomalaisten mielestä Suomi pannaan taloutensa huonommin hoitaneiden maiden maksumieheksi.
Pääministeri Sanna Marin tervehti Saksan liittokansleria Angela Merkeliä (vas.), Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä (oik.) EU:n huippukokouksessa heinäkuussa. Kokouksessa päätettiin EU:n elvytyspaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä. Kuva: STEPHANIE LECOCQ / POOL
Pääministeri Sanna Marin tervehti Saksan liittokansleria Angela Merkeliä (vas.), Ranskan presidenttiä Emmanuel Macronia ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa Charles Micheliä (oik.) EU:n huippukokouksessa heinäkuussa. Kokouksessa päätettiin EU:n elvytyspaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä. Kuva: STEPHANIE LECOCQ / POOL

Eduskunta saa tänään pääministerin ilmoituksen EU:n elpymispaketista ja monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Asiasta käydään keskustelu, mutta mitään päätöksiä ei vielä tehdä eikä äänestyksiä käydä. Niiden aika on näillä näkymin vasta joulukuussa. Silloin käsittelyyn tulee hallituksen esitys, joka käsittelee Suomen sitoutumista EU:n budjettikehykseen ja elvytyspaketin rahoitukseen.

Perussuomalaiset olisivat halunneet eduskunnan koolle heti heinäkuussa pidetyn EU-huippukokouksen jälkeen. Siellä sovittiin 750 miljardin euron velalla rahoitettavasta elpymispaketista ja EU:n jäsenmaksuilla rahoitettavasta 1 074 miljardin euron budjettikehyksestä vuosille 2021–2027.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ei perussuomalaisten vaatimukseen suostunut. Hän sanoi, että perusteellinen keskustelu ehditään käydä syksyllä.

Odotettavissa onkin nyt värikäs keskustelu, sillä perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit ovat asettaneet tavoitteeksi EU:n elpymispaketin kaatamisen. Perussuomalaisten mielestä Suomi pannaan taloutensa huonommin hoitaneiden maiden maksumieheksi.

Hallituspuolueet ovat korostaneet Euroopan talouden elpymisen elintärkeätä merkitystä Suomen viennille. Saavutuksena mainitaan myös Suomen saama puolen miljardin euron ”kirjekuori”, josta 400 miljoonaa euroa ohjataan maaseudun kehittämiseen ja 100 miljoonaa euroa aluekehitysvaroja Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Päätöksen turvin Suomi saa maatalouden suoria EU-tukia tulevalla rahoituskaudella lähes saman verran kuin aiemminkin.

Keskusteluun nousee myös se, että elvytysrahasto merkitsee huomattavaa muutosta EU:n toimintaan. Ensimmäistä kertaa historiassa EU ottaa yhteistä velkaa 750 miljardia euroa, vaikka EU:n perussopimusten aiemman tulkinnan mukaan sellaisesta tulisi pidättäytyä.

Yhteistä velkaa maksetaan takaisin myöhemmin korotettavilla EU:n jäsenmaksuilla sekä uusilla EU-tason veroilla. Niistä pisimmällä on muoviveron valmistelu.

Paketin nettohinta Suomelle 3,4 miljardia euroa

EU:n 750 miljardin euron elpymispaketin tarkoituksena on auttaa jäsenmaiden talouksien elpymistä ja palautumiskykyä koronaepidemian seurauksista. Summasta 390 miljardia on jäsenmaille annettavaa hätärahoitusluonteista avustusta ja 360 miljardia jäsenmaille myönnettävää lainaa.

Suomi onnistui neuvotteluissa pienentämään avustusmuotoisen tuen osuutta, muttei pienentämään kokonaispaketin kokoa. Se pysyi 750 miljardissa eurossa.

Suomi arvioi saavansa elvytyspaketista avustusta 3,2 miljardia euroa ja maksavansa avustuksina annetuista tuista takaisin 6,6 miljardia euroa tulevina vuosikymmeninä. Paketin nettohinnaksi Suomelle jää siten 3,4 miljardia euroa.

Suomen vastuut kokonaispaketista suora tuki ja lainaosuus yhteenlaskettuna ovat noin 13 miljardia euroa.

Enimmäisvastuita rajoitettiin Suomen toiveiden mukaisesti. Poikkeustilassa kultakin jäsenmaalta voidaan pyytää enimmäisvastuuna vain tuplasti se, mikä kunkin maan bruttokansantuloon sidottu EU-jäsenmaksuosuus vuosittain on.

Elpymisrahojen käytöstä käydään jo keskustelua

Jäsenmaat laativat elpymisrahaston määrärahojen käytöstä elpymissuunnitelmat, jotka pitää hyväksyttää EU:n neuvostolla. Suunnitelmien pitää edistää niin sanottua vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Menoista 30 prosenttia pitää osoittaa ilmastohankkeisiin.

Vihreät ovat ehdottaneet, että vähintään puolet Suomeen tulossa olevasta EU:n elpymisrahoituksesta ohjattaisiin ilmastotoimiin.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK esitti maanantaina, että EU-elpymisrahoituksesta tulee rakentaa tehokas vipu, jolla vauhditetaan elinkeinoelämän uudistumista ja vahvistetaan talouden iskukykyä myös tulevia kriisejä ajatellen.

EU-rahojen tulevaan käyttöön kytkettiin EU:n huippukokouksessa myös oikeusvaltiomekanismi, jota tosin on arvosteltu epämääräiseksi.

Koronaelvytyspaketti on osa sopua, joka syntyi EU:n ensi vuonna alkavasta rahoituskaudesta ja budjetista vuosille 2021–2027. Suomi arvioi EU-maksujensa nousevan sen aikana noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Osuutta nostaa Britannian ero EU:sta.

Yhteensä Suomi on saamassa tulevalla kaudella EU:lta 11,1 miljardia euroa ja maksamassa 16,7 miljardia euroa. Suomen nettomaksuosuus on 5,9 miljardia euroa, koska isommassa summassa on mukana myös hallintomenoja.

750 miljardia

EU ottaa elpymispakettia varten 750 miljardia euroa lainaa.

750 miljardista eurosta 390 miljardia on suoraa avustusluonteista tukea jäsenmaille. 360 miljardia on jäsenmaille annettavaa lainaa.

Suomi on sitoutunut EU:n elpymispaketissa 13 miljardin euron kokonaisvastuisiin suora tuki ja lainaosuus yhteen laskettuna.

Suomi maksaa elpymisrahastoon avustuksia varten 6,6 miljardia euroa ja saa sieltä takaisin avustuksia 3,2 miljardia euroa. Suomen nettomaksu rahastoon on siten 3,4 miljardia euroa.

Jäsenmaiden avustukset maksetaan 2021–2023. EU:n ottamaa lainaa lyhennetään korotettuina EU:n jäsenmaksuina 30 vuotta 2028–2058.

Uusimmat

Näkoislehti

22.9.2020

Fingerpori

comic