Uutiset

Eduskuntatutkimuksen keskuksen Jokisipilä: “Perussuomalaisten päätyminen hallitukseen ei ole poissuljettua mutta epätodennäköistä”

Alle 5 000 ääntä erotti perussuomalaiset ykkössijasta, kun laskenta oli vielä hieman kesken. Äärimmäisen niukka tulos tarkoittaa sitä, että kenelläkään ei ole vahvaa mandaattia hallitusneuvotteluissa. Vuonna 1958 oli kuitenkin vielä tiukempaa: kolmen puolueen kannatuserot olivat 0,1 prosentin sisällä.
Lännen Median vaalikommentaattori Markku Jokisipilän mukaan yhdelläkään puolueella ei ole vahvaa mandaattia vaalineuvotteluissa. Kuva: Timo Jakonen
Lännen Median vaalikommentaattori Markku Jokisipilän mukaan yhdelläkään puolueella ei ole vahvaa mandaattia vaalineuvotteluissa. Kuva: Timo Jakonen

Ei ehkä jytky, mutta melkoinen vaalitulos. Näin sanoo Lännen Median vaaliasiantuntija, Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä perussuomalaisten niukasta kakkossijasta.

– Ei perussuomalaisten tarvitse tuhkaa päälleen ripotella.

Vain 4 800 ääntä erotti sdp:n ja perussuomalaisten kannatuksen, kun äänistä oli laskettu noin 95 prosenttia. Jokisipilä arvioi ennakkoäänten jälkeen, ettei sdp:n etumatka ole uhattuna, mutta lähellä se oli.

– Perussuomalaisilla oli äärimmäisen hyvä vaalipäivän loppukiri, demareilla taas kangistumista.

Tulos tarkoittaa Jokisipilän mukaan sitä, että yhdelläkään puolueella ei ole vahvaa mandaattia hallitusneuvotteluissa. Hän pitää tätä vuoden 2011 toisintona, kun katsoo puolueiden keskinäisiä eroja. Silloin perussuomalaiset suljettiin ulos.

Nytkin on todennäköistä, että hallitusta lähtevät muodostamaan sosiaalidemokraatit ja kokoomus. Jokisipilän mukaan normaalitilanne demokratiassa kuitenkin olisi, että kaikki eduskuntapuolueet olisivat hallituskelpoisia.

– En pidä poissuljettuna sitä, että perussuomalaiset voisi päätyä hallitukseen, mutta se on epätodennäköistä, kun on kuunnellut, mitä muut puoluejohtajat ovat sanoneet.

– On haastavaa saada toimiva hallitus, jos 39 edustajan puolue on automaattisesti pois hallituslaskelmista. Ruotsiin verrattuna meillä on kuitenkin kaikki yhteistyömahdollisuudet ja luovat ratkaisut käytössä. Nähtäväksi jää, mikä on tulevan hallituksen toimintakyky, kun on tuskailtu jo jonkin aikaa suurten kysymysten kanssa.

Monta ennätystä lähellä

Jokisipilä naurahtaa, että hallitusta kritisoitiin oikeistolaisesta hallituspolitiikasta, mutta kokoomus väisti vaalitappion, kuten ennenkin on käynyt. Tappio satoi keskustan ja sinisten laariin.

Viisi istuvaa ministeriä näyttäisi olevan putoamassa, sinisten lisäksi ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Helsingin vaalipiiristä.

– Hallitusvastuu lankeaa kovalla tavalla kannettavaksi, Jokisipilä sanoo.

– Keskustan vaalitulos on itsenäisyyden ajan huonoin, kun 49 paikasta tullaan 31 paikkaan. Puolueella on ollut kaksi kertaa 35 paikkaa. Smp:n nousu teki sen 1972 ja perussuomalaisten ensimmäinen jytky 2015. Protestipuolueen nousu on tupannut olemaan keskustalle huono asia.

Hallituspuolueiden paikkojen menetys oli kaikkiaan niin iso, että Suomen ennätys on lähellä. Se tuli Jokisipilän mukaan vuonna 1945 Paasikiven toisen hallituksen aikana ja oli 43 paikkaa. Skdl vei paikkoja sosiaalidemokraateilta, kun palasi politiikkaan.

Nyt keskustalta lähti 18 ja sinisiltä kaikki 11 paikkaa. Sinisten tilannetta on kuitenkin vaikea verrata aikaisempiin tuloksiin.

– Kaikkien edustajien putoaminen on äärimmäisen harvinaista.

Jokisipilä tarkisti, että toinenkin ennätys oli lähellä. Nämä vaalit eivät olleet historian tiukimmat: vuonna 1958 kolme puoluetta – skdl , sdp ja maalaisliitto – olivat 0,1 prosentin sisällä. Kaikkien kannatus oli vähän päälle 23 prosenttia. Paikat jakautuivat 50–48–48.

Hallitus syntyi silloinkin.

– Tilannetta on vaikea verrata niihin aikoihin, kun sisäpolitiikka oli presidenttivetoista. Hallituksen painoarvo oli pienempi kuin nykyään.

Markku Jokisipilä

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja ja poliittisen historian professori Turun yliopistossa.

Väitellyt valtiotieteiden tohtoriksi 2004 ja tutkinut laajasti suomalaista politiikkaa ja sen historiaa.

Turun Sanomien kolumnisti.

Toiminut Lännen Median vaalikommentaattorina edellisistä eduskuntavaaleista lähtien.