Uutiset

Eduskuntatutkimuksen Markku Jokisipilä Lännen Median hallituskyselystä: "Keskustan hallitukseen lähtö näkyy kansalaisten epävarmana suhtautumisena"

Neljännes vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä Rinteen hallituksen aloitukseen.
Markku Jokisipilä sanoo syksyn budjettiriihen näyttävän, miten Rinteen hallituksen lukuisat tavoitteet alkavat konkretisoitua. Kuva: Timo Jakonen
Markku Jokisipilä sanoo syksyn budjettiriihen näyttävän, miten Rinteen hallituksen lukuisat tavoitteet alkavat konkretisoitua. Kuva: Timo Jakonen

Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä ei ole yllättynyt siitä, että suomalaiset suhtautuvat epävarmasti Antti Rinteen (sd.) hallitukseen.

Lännen Median Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä peräti neljännes vastaajista ei osannut sanoa, ovatko he tyytyväisiä vai tyytymättömiä hallituksen tähänastiseen toimintaan. Taloustutkimus kysyi asiasta tuhannelta suomalaiselta. Haastattelut tehtiin heinäkuun lopulla.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkutaipaleeseen kansalaiset olivat selvästi tyytyväisempiä kesällä 2015.

– Rinteen hallituksella ei 57 vuorokauden jälkeen ole ollut sen pahemmin virheitä kuin onnistumisiakaan. Tilanne on epäselvempi Sipilän hallituksen alkuun verrattuna, kun miettii koalitiopohjaa. Sipilällä oli selkeä ja yhtenäinen porvarihallitus, Jokisipilä sanoo.

Keskustan lähteminen mukaan hallitukseen on yksi syy epävarmuuteen. Se on Jokisipilän mukaan tuonut yhteistyöakseleita, joista ei ole aiempaa kokemusta.

– Jännityksen kohteena on eniten se, miten hallitusyhteistyö keskustan ja vihreiden välillä sujuu. Linjat ovat aika kaukana toisistaan.

– Monet keskustan kannattajatkin ovat ihmeissään siitä, että puolue lähti hallitukseen.

Tämä näkyy hallituskyselyssä keskustan kannattajien tyytymättömyytenä.

Jokisipilä kiinnitti huomiota siihen, että erityisesti maanviljelijät olivat tyytymättömiä. Perinteisen ydinkannattajakunnan mielestä olisi ollut parempi mennä oppositioon.

Jokisipilä ei usko, että paine syöksykierteessä olevan puolueen sisällä helpottaa lähiaikoina, kun keskustan puheenjohtajasta ja tulevasta linjasta ei ole tietoa.

– Joko Katri Kulmunin tai Antti Kaikkosen pitää ruveta tekemään isoja korjausliikkeitä. Puolue on historiallisessa kannatuskriisissä ja samanaikaisesti kantamassa hallitusvastuuta ja valtiovarainministerin raskasta salkkua.

Ensi syksy näyttää, miten erimielisyydet ratkotaan

Ensi syksyn budjettiriihi näyttää Jokisipilän mielestä, mikä sdp:n linja pääministeripuolueena on ja miten Rinne saa ratkottua erimielisyyksiä.

Silloin aletaan konkreettisesti lukea, mitä hallitusohjelman linjaukset tarkoittavat ja mikä on tavoitteiden tärkeysjärjestys.

Suurimmat tavoitteet ovat kansalaisille vielä epäselviä. Hallitusohjelmassa on “suuri valikoima tavoitteita sinne ja tänne, aikamoinen toiveiden tynnyri”.

– Ilmastonmuutoksen torjuminen sekä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat ohjelmassa keskeisiä kaikkien mielestä, mutta ratkaisuista ei vallitse yhtä suurta yksimielisyyttä.

Paluuaskelia kauas menneisyyteen

Laajapohjainen valmistelu ja työmarkkinajärjestöjen mukaan ottaminen ovat Jokisipilän mukaan osittain paluuta 1970–1980-luvun toimintamalleihin.

– Ne olivat menestyksekkäitä työkaluja hyvinvointivaltion luomisessa, mutta onnistuuko päivittäminen tähän päivään?

Vuonna 2015 hallituksen lähtökohta oli hyvin toisenlainen kuin nyt.

Keskusta oli selkeä johtaja mielipidekyselyissä, ja vaalikampanjaa seurasi Sipilän “peesausasetelma”.

Sipilää pidettiin raikkaana politiikan ulkopuolelta tulevana johtajana, joka toisi päätöksentekoon liike-elämän tehokkuutta.

– Keskustelussa kestävyysvajeen umpeenkuromisesta ja julkisen talouden tasapainottamisesta vain vasemmistoliitto oli omalla linjallaan. Muut puolueet olivat enemmän tai vähemmän samaa mieltä. Tämä näkyi kesän 2015 hallituskyselyssä: vaikka oma puolue olisi jäänyt oppositioon, oltiin tyytyväisiä hallituksen aloitukseen.

Jokisipilä korostaa, että Rinteen hallituksen on nyt tärkeintä päästä hyvään vauhtiin hallitusohjelman toteuttamisessa, jos se aikoo tehdä suuria ratkaisuja.

Ne kannattaa ajoittaa ensimmäiseen ja toiseen vuoteen ennen kuin seuraavat vaalit “alkavat hengittää päälle”.

Naiset tyytyväisempiä

Tämän kesän kyselyssä näkyi Jokisipilän mukaan jossain määrin sukupuolittuneisuutta: naiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä Rinteen hallitukseen.

– Vihreät on naisvaltainen puolue, vasemmistoliitto ei ehkä yhtä leimallisesti, mutta samankaltainen. Demarit ovat jo pitkään olleet sellaisessa muutosprosessissa, että aiempi ydinkannattajaryhmä, duunarimiehet, alkaa jäädä historiaan. Ennen kaikkea julkisella puolella työskentelevät naiset ovat puolueen nykyistä kannattajakuntaa.

Ammattiryhmistä yrittäjät ja johtavassa asemassa olevat ovat maanviljelijöiden lisäksi tyytymättömimpiä hallituksen alkuun.

– Ehkä ne ryhmät olivat tyytyväisiä Sipilän hallituksen aktivointitoimiin. Niiden pelätään romuttuvan, kun lähdetään tekemään erilaista työmarkkinapolitiikkaa.

Hallituksen erokaan ei ole täysin mahdotonta

Hallituksen on jo ennustettu hajoavan, eikä Jokisipiläkään pidä sitä mahdottomana.

– Ei ole täysin mahdotonta, että nähtäisiin joko hallituksen kaatuminen tai ainakin hallituspohjan muuttuminen kesken kauden. Perinteiset lainalaisuudet eivät enää ole itsestään selviä. Jo edellisellä hallituskaudella nähtiin kummallisia vaiheita.

– Puoluerakenne ei ole ollut koskaan aikaisemmin tällainen: suuria puolueita ei enää ole, vaan on useita lähellä toisiaan olevia keskisuuria puolueita. Se tuo epävarmuutta poliittiseen työskentelyyn. Entisellä kolmella suurella puolueella on vahvat haastajat molemmilla puolilla: vihreät ja perussuomalaiset.

Uusimmat