Uutiset

Ehdokkaan kannattaa kaveerata – tutkimus: lähes puolet kaikista suomalaisista äänesti tuttuaan viime kuntavaaleissa

Lähes puolet eli noin 44 prosenttia suomalaisista äänesti edellisissä kuntavaaleissa ehdokasta, jonka tunsi entuudestaan henkilökohtaisesti.

Tieto käy ilmi tänään maanantaina julkistetusta Kuntavaalitutkimuksesta. Tutkimus keskittyy analysoimaan huhtikuussa 2017 käytyjen kuntavaalien tuloksia ja ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Sen on laatinut Tampereen yliopiston tutkija, dosentti Sami Borg ja tutkimuksen on teettänyt Kunnallisalan kehittämissäätiö.

Aineistona on käytetty muun muassa äänestystuloksia ja tutkimusta varten laadittua kyselytutkimusta, jonka on toteuttanut Kantar TNS.

Tutkimuksen mukaan ehdokkaan tuntemisen merkitys korostui, mitä iäkkäämmästä äänestäjästä on kyse.

18–24-vuotiaista vastaajista 21 prosenttia eli runsas viidennes kertoi tuntevansa henkilökohtaisesti ehdokkaansa. Sen sijaan yli 65-vuotiaista vastaava luku oli 52 prosenttia.

Lisäksi yli puolet äänestäjistä, jotka ilmoittivat tutkimuksessa painottavansa äänestyspäätöksessä ehdokasta puolueen sijaan, tunsivat ehdokkaan.

Mies valitsi mieluiten miehen

Äänestäminen on kuntavaalitutkimuksen mukaan huomattavasti yleisempää, mitä vanhempi äänestäjä on kyseessä. Iäkkäämmät ihmiset kokevat äänestyksen myös kansalaisvelvollisuudekseen tunnollisemmin kuin nuoret.

Kaikkein aktiivisimmin viime kuntavaaleissa äänestivät 70–74-vuotiaat. Heistä äänensä antoivat yli 75 prosenttia ikäryhmästä.

Sen sijaan 20–22-vuotiaista äänensä antoivat runsas kolmannes.

Tutkimuksessa arvioidaankin, että henkilökohtainen ehdokkaan tunteminen vaikuttaa myös äänestysaktiivisuuteen. Toisaalta se, että nuoria oli vähän ehdolla vaaleissa, on vaikuttanut tähän.

Kaikkiaan viime kuntavaalien äänestysprosentti oli 58,9.

Kuntavaalitutkimus paljastaa myös, että miehistä suurin osa (68 prosenttia) äänesti miestä, naisista 62 prosenttia puolestaan naista.

Vaikka valtaosa miehistä on äänestänyt sukupuolensa mukaan, vain 15 prosenttia on ilmoittanut sukupuolen vaikuttaneen ratkaisevan paljon tai melko paljon äänestyspäätökseen. Naisäänestäjistä 41 prosentille kertoi tutkimuksen mukaan ehdokkaan sukupuolen olleen merkittävä.

Vasemmistoliitto arvosti puheenjohtajaansa

Liki 200-sivuisen tutkimuksen mukaan viime kuntavaalien tuloksessa oli paljon samoja ilmiöitä kuin aiemmissa vaaleissa.

Kaikkien hallitusvastuussa olevien eduskuntapuolueiden kannatus laski, mikä on tutkimuksen mukaan tyypillistä.

Sen sijaan suurin vaalivoittaja oli vihreät, joka kykeni sekä kasvattamaan omaa kannatustaan että saamaan eniten sellaisia äänestäjiä, jotka eivät olleet puoluetta aiemmissa kuntavaaleissa valinneet.

Tutkimuksessa arvioitiin vielä sitä, mikä merkitys puolueen puheenjohtajalla oli äänestyspäätökselle. Puheenjohtajan merkitys korostui varsinkin vasemmistoliitossa. Lähes neljännes vasemmistoliittoa äänestäneistä piti ratkaisevan tärkeänä sitä, että puolueella on hyvä puheenjohtaja.

Tutkimuskyselyn vastauksissa Vasemmistoliiton Li Andersson myös miellettiin kaikkein vetovoimaisimmaksi puheenjohtajaksi kaikkien tutkimuksen kyselyyn vastanneiden kesken.

Kokoomus sai eniten ääniä, keskusta paikkoja

Vuoden 2017 kuntavaalit pidettiin 9.4.2017.
Vaaleissa suurimman osuuden äänistä sai kokoomus (20,7 %).
Toiseksi suurin puolue oli sosiaalidemokraatit 19,4 prosentin kannatuksellaan.
Ääniosuudeltaan kolmanneksi suurimmalla (17,5 %) keskustalla on kuitenkin hallussaan eniten valtuustopaikkoja Suomessa. Keskustalla on 2 824 valtuustopaikkaa, sdp:llä 1697 ja kokoomuksella 1 490.
Neljänneksi suosituin Vihreät (12,5 %) oli 3,9 prosenttiyksikön kasvullaan eniten kannatustaan nostanut puolue. Viidenneksi sijoittuneen perussuomalaisten (8,8 %) kannatus sen sijaan laski 3,5 prosenttiyksikköä.

Lähde: Kuntavaalitutkimus 2017

Asiasanat

Uusimmat