Uutiset

Ehdokkaat haastoivat toisiaan suoraan tentissä: "Olisiko tämä viestisi nuorille varusmiehille?"

Turvallisuuspolitiikka nousi esiin vahvasti kysymyksissä, joita presidenttiehdokkaat esittivät toisilleen Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan vaalitentissä maanantaina.

Ehdokastentin vetäjä, Evan johtaja Matti Apunen antoi jokaiselle presidenttiehdokkaalle mahdollisuuden kysyä yhden kysymyksen toiselta ehdokkaalta. Kukin ehdokas esitti kysymyksen vasemmalla puolella istuvalle kollegalleen.

Haavisto avaisi kutsunnat naisille

Kysymyskierroksen aloitti istuva presidentti, kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö. Hän kohdisti kysymyksensä vieressä istuvalle vihreiden ehdokkaalle Pekka Haavistolle.

Niinistön kysymys käsitteli maanpuolustustahtoa. Hän alusti kysymystä viittaamalla siihen, että Suomessa on läntisen Euroopan korkein maanpuolustustahto, jonka merkkinä valtaosa kunkin ikäluokan miehestä suorittaa asevelvollisuuden.

-Haluaisin Pekka kysyä sinulta, näetkö sinä tällä maanpuolustustahdolla saman merkityksen? minusta se on aivan keskeinen asia koko kansakunnan kannalta. Miten sitä sinusta ylläpidettäisiin jatkossa?

Haavisto vastasi näkevänsä, että maanpuolustustahdolla on suuri merkitys.

-Olen joskus kysynyt itseltäni, onko se aina linkissä esimerkiksi yleiseen asevelvollisuuteen, hän totesi ja viittasi Britanniaan, jossa maanpuolustustahto on hänestä korkea eikä maassa ole asevelvollisuutta.

Haavisto jatkoi haluavansa järjestää kutsunnat myös naisille, mutta tarkensi, ettei hän kuitenkaan tarkoita asevelvollisuuden ulottamista naisille vaan sitä, että naiset saisivat muutaman päivän ajan tutustua Puolustusvoimiin.

Huhtasaari sai vastata tviitistään

Oman kysymyksensä Haavisto esitti Huhtasaarelle. Haavisto nosti esiin Huhtasaaren tviitin, jonka hän julkaisi 15. kesäkuuta 2016.

Huhtasaari tviittasi tuolloin, että “kukaan ei pysty auttamaan Suomea, jos Putin tulee tänne”. Aihetunnisteet olivat #päivässäohi ja #eipystyedesNato.

-Tässä heräsi huoli. Olet pyrkimässä tasavallan presidentiksi, ja vastuu Puolustusvoimien ylipäällikkyydestä olisi sinun. Olisiko tämä viestisi nuorille varusmiehille? Haavisto kysyi saaden yleisöltä spontaanin naurunremakan.

Huhtasaari perusteli tviittiään kärjistyksenä. Huhtasaari koki, ettei Nato-jäsenyyttä pidä hakea, ja tviitin kärjistys oli hänen mukaansa retorinen tehokeino.

-Viittasin tässä Venäjän asevoimien doktriiniin, jossa mainitaan taktisten ydinaseiden käyttö. Siinä mielessä pitää aina valmistautua pahimpaan, vastasi Huhtasaari, mutta lisäsi, ettei usko Venäjän käyttävän ydinaseitaan.

-Meidän pitää pitää huoli, ettemme koskaan joudu sotaan, hän jatkoi.

Miinasopimuskantaa tivattiin Torvaldsilta

Huhtasaari keskittyi Rkp:n Nils Torvaldsille esittämässään kysymyksessä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, jonka jäseneksi Suomi liittyi vuonna 2011.

-Itse presidenttinä ajaisin Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Entä sinä Nils, mitä sinä tekisit? Huhtasaari kysyi.

Torvalds kertoi vastaavansa “varusmieskersantin kaikella arvovallalla.”

-Kansainvälisistä sopimuksista, muistakin, on syytä pitää kiinni ja juuri siitä syystä, että me joudumme puolustamaan Eurooppaa kokonaisuudessa. Paras pelote eivät ole henkilömiinat vaan se, että liitymme Natoon ja luomme turvallisuusjärjestelmän, joka pitää, Torvalds vastasi tiiviisti.

Haatainen pohti eriarvoistumista

Sdp:n Tuula Haataiselle esittämässä kysymyksessään Torvalds otti esiin Venäjän ja Yhdysvaltojen johtohenkilöt. Yhdysvaltojen johtoon Torvalds viittasi “lääketieteellisenä tapauksena”, mistä Matti Vanhanen myöhemmin torui häntä.

-Mitä mieltä olet näiden rakenteesta, koska se on se tärkeä asia? Torvalds kysyi.

Haatainen vei vastauksena eriarvoistumiseen, joka hänen mukaansa on suurin turvallisuusuhka. Hän viittasi olevansa huolissaan Suomen eriarvoistumiskehityksestä. Kehitys luo pohjaa ääriajattelulle, totesi Haatainen.

-Tämä pätee myös kansainvälisesti. Eriarvoisuus on minusta suurin uhka kansainvälisissä kriiseissä. Näiden syiden purkamiseen tarvitaan rakenteita. Tarvitaan yhteiskuntaa, joka on vahva, hän totesi.

Kärsiikö Suomen uskottavuus?

Omalla kysymysvuorollaan Haatainen tivasi Matti Vanhasen kantaa YK:n ydinasesopimuksesta. Suomi ei osallistunut YK:n ydinaseita kieltävän sopimuksen neuvotteluihin.

-Nyt Suomi on päätynyt siihen, että ei allekirjoiteta tätä sopimusta, jossa 122 ydinaseetonta maata on mukana, hän alusti.

-Suomi on pitkän ajan ollut sillanrakentaja ydinasemaiden ja ydinaseettomien maiden välisissä neuvotteluissa. – – Pelkäätkö Matti, että Suomen uskottavuus tällaisena keskustelun ylläpitäjänä ja sillanrakentajana haavoittuu? Haatainen totesi lisäten, että hän itse kannattaa sopimuksen allekirjoittamista.

Vanhanen aloitti vastaamalla, että hänen mukaansa sopimuksessa on tällä hetkellä 50 valtiota mukana.

-Suomella on ollut vuosikymmenien linja pyrkiä vaikuttamaan ydinsulkusopimuksen kautta, jossa on nyt noin 190 valtiota mukana, totesi Vanhanen.

Hänen mukaansa Suomen uskottavuutta parantaisi se, että maa on mukana valtioissa, jossa ydinasevaltiot ovat mukana. Vanhanen kertoi lopulta pitävänsä nykylinjasta kiinni.

Olisiko Niinistön pitänyt älähtää?

Viimeisenä kysymyksensä pääsi esittämään keskustan Vanhanen, ja vastausvuorossa oli Niinistö.

Vanhanen palautti mieleen Jyrki Kataisen (kok.) vuonna 2011 aloittaman hallituskauden, jolloin Suomessa leikattiin puolustusmenoista.

-Tuliko mieleen, että olisit näiden vuosien aikana käyttänyt julkisen puheenvuoron, jossa olisit ehkä vähän kyseenalaistanut sitä, onko oikein näitä puolustusmäärärahoja leikata, Vanhanen kysyi.

Niinistö aloitti vastauksensa kertomalla, että Suomi eli 2010-luvun aluksi vahvasti velaksi. Tästä johtuivat hänen mukaansa myös leikkaukset.

-Ehkä minulle paremmin sopii puhua siinä yhteydessä, kun voi asiaan vaikuttaa. TP-UTVA:ssa olemme käyneet tätä asiaa eteenpäin, ja kyllä siinä löydettiin sellainenkin ratkaisu, että pikku hiljaa palataan näissä leikkauksissa, Niinistö totesi.

TP-UTVA:lla tarkoitetaan tasavallan presidenttiä ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokuntaa.

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros pidetään tammikuun lopussa 2018. Elinkeinoelämän valtuuskunnan tenttiin osallistuivat kaikki muut hyväksytyt ehdokkaat paitsi Merja Kyllönen (vas.), joka oli työmatkalla.

Asiasanat

Uusimmat