Uutiset

Ehdotus minimipalkoista jää vaille kannatusta – työelämäprofessori: “Tutkimustulokset minimipalkan toimivuudesta ristiriitaisia”

SAK: Lakiin kirjattu minimipalkka voisi tehdä minimistä maksimin. EK:n kannattaa nykyistä työehtosopimuksiin perustavaa mallia.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä toteaa, että lakiin kirjatun minimipalkan toimivuudesta on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Kuva: Mauri Ratilainen
Työelämäprofessori Vesa Vihriälä toteaa, että lakiin kirjatun minimipalkan toimivuudesta on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Kuva: Mauri Ratilainen

Lakiin perustuva minimipalkka ei saa laajaa kannatusta työnantajien eikä työntekijöiden etujärjestöissä. Lailla määritelty minimipalkka nähdään liian jäykkänä ja suoraviivaisena keinona sopia palkoista.

– Lakiin pohjautuvasta minimipalkasta tulee poliittinen peliväline ja laki on liian jäykkä väline palkanmääritykseen. Minimistä tulee helposti myös maksimi, jolloin pohjalta ei päästä ponnistavan ylöspäin, sanoo SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi Lännen Median haastattelussa sunnuntaina, että Suomessakin pitäisi selvittää se, pitäisikö minimipalkat määritellä laissa.

Hänen mukaansa lakiin perustuvat minimipalkat hyödyttäisivät niitä työntekijöitä, jotka ovat työehtosopimusten ulkopuolella.

Tällaisia työntekijöitä Suomessa on noin parisataa tuhatta.

SAK:n ja STTK:n mukaan työehtosopimusten ulkopuolella olevia työntekijöitä suojaa nykyinen työsopimuslaki, joka takaa kohtuullisen ja tavanomaisen palkan myös niille, jotka eivät ole työehtosopimusten piirissä.

– Kohtuuttoman alhaisissa palkoissa on kyse usein väärinkäytöksestä, jossa on rikottu lakia, STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto sanoo.

EK: nykyinen työehtosopimuksiin perustava malli toimiva

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lakiasiainjohtaja Markus Äimälä liputtaa nykymallin puolesta.

Suomessa eri alojen lähtöpalkoista sovitaan työehto- ja virkaehtosopimuksissa, jotka neuvotellaan työntekijä- ja työnantajaliittojen kesken.

Äimälän mukaan lakiin kirjoitettu minimipalkka olisi turhan “krouvi”, sillä laissa alakohtaisia vaatimuksia ei huomioida. Lakiin kirjattu minimipalkka olisi kaikille sama, riippumatta eri alojen osaamisvaatimuksista.

– Meidän mielestämme työehtosopimuksiin perustuva järjestelmä on parempi ja toimii hyvin. Meidän pääviestimme on se, että alakohtaiset olosuhteet ja tilanteet on otettava huomioon ja tähän työehtosopimukset antavat mahdollisuuden, Äimälä sanoo.

Äimälän mukaan lakiin kirjoitettu minimipalkka voisi muodostua myös uusien työntekijöiden palkkaamisen esteeksi.

– Mikäli laissa määritelty minimipalkka olisi suurempi kuin matalapalkka-alojen lähtöpalkat, tämä voisi vähentää työn tarjoamista, hän sanoo.

Minimipalkka voi vaikeuttaa työvoiman palkkaamista

Lännen Median haastattelemien asiantuntijoiden mukaan lakiin kirjattu minimipalkka toimii parhaiten sellaisissa maissa, joissa kattavaa työehtosopimusjärjestelmää ei ole.

Silloin vähimmäispalkka on kirjattu lakiin, jota työnantajan on noudatettava.

– Lakiin kirjattu minimipalkka on järkevä sellaisissa maissa, joissa työehtosopimusten minimiehtoja ei ole. Silloin on loogista, että vähimmäispalkasta sovitaan laissa, taloustieteen työelämäprofessori Vesa Vihriälä Helsingin yliopistosta sanoo.

Lakiin kirjatun minimipalkan toimivuudesta esimerkiksi työllisyyteen on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Laissa määritelty minimipalkka voi johtaa jopa siihen, että se estää työvoiman palkkaamisen.

– Työnantaja voi arvioida, että joidenkin minimipalkalla työskentelevien tuottavuus on liian heikko, eikä siten vastaa kustannuksia. Tästä seuraa se, että osa jää työllistymättä kokonaan.

Minimipalkan toimivuuteen vaikuttaa myös maan yleisen sosiaaliturvan taso.

Jos sosiaaliturvaa ei ole, silloin työntekijän on otettava sellaistakin työtä vastaan, josta maksettava palkka on alhainen.

– Maissa, joissa sosiaaliturva on hyvä, ihmisen ei kannata ottaa sellaista työstä vastaan, josta maksetaan vähän.

Vihriälä korostaa, että lakiin kirjatun minimipalkan toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät, eikä asiassa ole yhtä totuutta.

Esimerkiksi hyvin koulutetut ihmiset voivat hävitä, koska lakiin kirjoitettu minimipalkka ei huomioi työn vaativuutta tai koulutustasoa. Työmarkkinoilla neuvotellut työehtosopimukset voivat nekin aiheuttaa työttömyyttä, jos lähtöpalkat eivät osaltaan vastaa työn tuottavuutta.

– Kyse on myös siitä, kuka lähtöpalkat määrittelee, ja tämä koskee niin lakiin perustuvia minipalkkoja kuin työehtosopimuksilla määriteltyjä palkkoja. Toinen malli on enemmän universaali ja toinen on ammattiin sidottu, hän muotoilee.

EU:n komission puheenjohtaja otti mallin esille syksyn kampanjassaan

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdotti aiemmin syyskuussa, että kaikille eurooppalaisille työntekijöille pitäisi olla minimipalkka.

Von der Leyenin esityksen mukaan palkoista sopiminen pysyisi edelleen työnantaja- ja työntekijäliittojen käsissä, eikä hän ole romuttamassa niin sanottua pohjoismaista mallia.

SAK:n Eloranta suhtautuu von der Leyenin avaukseen varovaisen myönteisesti.

– Euroopassa matalapalkkaongelmaa on kyettävä ratkomaan, mutta se on ensisijaisesti tehtävä vahvistamalla työmarkkinaosapuolten välistä neuvottelu- ja sopimustoimintaa, Eloranta sanoo.

Myös STTK:n Katarina Murto näkee mallin hyvänä juuri niissä maissa, joissa työehtosopimuksista ei neuvotella työntekijä- ja työnantajaliittojen välillä.

– Lakiin kirjoitetut minimipalkat voivat toimia esimerkiksi Itä-Euroopan maissa, joissa lähtöpalkat ovat pienemmät. Silloin lähtöpalkkatasoa saadaan nostettua, hän sanoo.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat