Uutiset

Ehtojen heikennys romahdutti vuorotteluvapaalle jäävien määrän –nyt se haluttaisiin lakkauttaa käyttäjien vähäisyyden takia

Työelämän kellokallet eivät ymmärrä oravanpyörästä irrottautumisen merkitystä, arvostelee vuorotteluvapaan puolesta taistellut kansanedustaja Jukka Gustafsson.

Vuorotteluvapaan käyttö on muutamassa vuodessa puolittunut, kun sen ehtoja on kiristetty. Vuonna 2017 vuorotteluvapaalle jäi noin 8 700 henkilöä, kun vielä vuonna 2014 vapaalle lähti noin 20 000 työntekijää.

Vuorotteluvapaalle jäävältä on viimeisimmän tiukennuksen jälkeen vaadittu vähintään 20 vuoden työhistoria.

– Niiden joukko, jotka voivat vuorotteluvapaata käyttää, on pieni. Vuorotteluvapaalla voi olla enää puoli vuotta, kun takavuosina enimmäisaika oli vuoden ja sen saattoi käyttää erinäisissä jaksoissa. Siksi vuorotteluvapaa ei enää etuutena niin kiinnosta, sanoo ekonomisti Janne Salonen Eläketurvakeskuksesta.

Enää ei ole myöskään mahdollista ottaa vuorotteluvapaata juuri ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Myös korvauksen suuruutta on leikattu.

Salonen kysyy, kannattaako näin pienelle käyttäjämäärälle pitää yllä vuorotteluvapaajärjestelmää, koska se merkitsee hallinnollista taakkaa. Sillä hän tarkoittaa asiakaspalvelu- ja tietohallintotyötä, jota byrokratian pyörittämiseen tarvitaan.

Salonen on kirjoittanut tuoreessa blogissaan, että vuorotteluvapaakorvaus on kallis ansiosidonnainen etuus, jonka kustannukset valtio, työntekijät ja työnantajat maksavat. Etuuskustannukset ovat vuosina 1996–2017 olleet runsaat 1,8 miljardia euroa.

Aiempaa iäkkäämpien etu

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla haluaa poistaa vuorotteluvapaan seuraavalla vaalikaudella sillä perusteella, että se lisäisi parhaassa työiässä olevien työn tarjontaa.

Ehtojen tiukennus on johtanut kuitenkin siihen, että vuorotteluvapaan käyttäjät ovat aiempaa iäkkäämpiä. Vuorotteluvapaalle jäävät naiset olivat toissa vuonna keskimäärin 55-vuotiaita ja miehet keskimäärin 53-vuotiaita. Kolme neljästä vuorotteluvapaalle jääneestä oli naisia.

Miehistä lähes puolet jäi vuorotteluvapaalle työntekijätehtävistä. Naisia vuorotteluvapaa kiinnosti eniten alemmissa toimihenkilötehtävissä.

Vuorotteluvapaalle jääneet miehet olivat esimerkiksi paperityöntekijöitä, koneasentajia, varastotyöntekijöitä, teollisuuden prosessityöntekijöitä ja postinkantajia. Korkeammin koulutetuissa ryhmissä korostuivat opettajat ja teknisten alojen asiantuntijat.

Naisista vuorotteluvapaata käyttivät eniten hoiva-ammateissa kuten lastentarhanopettajina ja sairaanhoitajina toimivat. Yleisiä ammatteja olivat lisäksi myyjä, siivoja ja sihteeri.

Ei kovin hyviä tuloksia

Vuorotteluvapaajärjestelmästä saatiin vuonna 2009 ennen viimeisimpiä heikennyksiä tutkimustuloksia, jotka eivät olleet kovin hyviä.

Tulosten mukaan vuorotteluvapaa ei edistänyt sitä käyttäneiden myöhempää työllisyyttä eikä merkittävästi vähentänyt varhaiseläkkeelle jäämistä. Vuorotteluvapaalle jääneet olivat tosin silloin nykyistä nuorempia.

Sen sijaan sijaiset hyötyivät jonkin verran järjestelmästä parempana työllisyytenä myöhemmin.

Suomessa vuorotteluvapaa tuli käyttöön ensin kokeiluna vuonna 1996, jolloin työttömyys oli suurta. Vapaan ehtoja kiristettiin tuntuvasti vuosina 2014 ja 2016.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista, mutta Salosen mukaan se tarjoaa vain hetken helpotuksen. Tanskassa ja Ruotsissa järjestelmä on lakkautettu vuosia sitten.

Tarjonnut oikeita töitä

Työnantajalle vuorottelusijaisuus antaa mahdollisuuden tutustua työtä tarvitsevaan ja kokeilla uutta työyhteisön jäsentä ennen pysyvää palkkaamista. Sijaiselle se tarjoaa mahdollisuuden saada työkokemusta.

– Järjestelmän aikana noin 330 000 ihmistä on ollut vuorotteluvapaalla. Sama määrä on päässyt tekemään oikeita töitä, sanoo kansanedustaja Jukka Gustafsson (sd.), joka teki 1990-luvulla kovasti työtä uudistuksen aikaansaamiseksi.

Hän pitää järjestelmää myös joustavana, koska työnantajan ei ole pakko myöntää vuorotteluvapaata, vaan siitä sopivat työntekijä ja työnantaja yhdessä. Samalla se edistää työpaikalla siirtymistä uusiin tehtäviin.

– Hyvään elämänkaareen kuuluu se, että voi kerran tai kaksi irrottautua oravanpyörästä ja tehdä jotain itselle tai läheiselle arvokasta, samalla kun tietoisesti pudottaa tulotasoaan yli puolella.

Gustafssonin mukaan vuorotteluvapaan lopettamista vaativat ovat ottaneet työelämän kellokallen roolin, kun eivät osaa arvioida asiaa tästä isommasta kuvasta käsin.

Nykyiset ehdot

Vapaalle jäävältä edellytetään vähintään 20 vuoden työhistoria.

Lisäksi vaaditaan vähintään 13 kuukauden yhtäjaksoinen työsuhde samaan työnantajaan. Siihen voi sisältyä enintään 30 päivän palkaton poissaolo.

Vuorotteluvapaalle jäävän yläikäraja on vanhuuseläkkeen alaikäraja vähennettynä kolmella vuodella. Yläikäraja ei koske ennen vuotta 1957 syntyneitä.

Sijaiseksi käy työtön henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana vähintään 90 päivää edeltäneiden 14 kuukauden aikana.

Työttömyyden vähimmäiskestoa ei sovelleta, jos sijainen on alle 30-vuotias äskettäin ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Vapaa voi kestää 100–180 kalenteripäivää.

Uusimmat

Fingerpori

comic