Uutiset

"Ei tästä ennenkään ole junia tullut" – Osa autoilijoista luottaa liikaa vatsatuntumaan

Vartioimattomissa tasoristeyksissä sattuu onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita valitettavan usein. Liikenneviraston tilastojen mukaan keskimäärin 30 lähes joka vuosi vuodesta 2011 lähtien.

Veturimiesten liiton pääluottamusmiehen Markku Lehtisen mukaan on usein tuurista kiinni, ehtiikö auto pois alta sen jälkeen, kun juna on varoittanut tulostaan vartioimattomassa tasoristeyksessä.

-On sääntö, että kuljettajan pitää soittaa pilliin, kun näkee auton. Ajamme myös aina pitkät valot päällä. Tästä huolimatta autoilija ei aina näe tai kuule lähestyvää junaa, Lehtinen sanoo.

Nykyään junan pilliin ei tarvitse soittaa kuin niissä tilanteissa, joissa veturinkuljettaja näkee autoilijan. Vielä 1990-luvulla pillin soittaminen oli pakollista aina tasoristeykseen tultaessa.

-Pillin aiheuttamasta metelistä tuli niin paljon valituksia lähiympäristön asukkailta, että sääntöä muutettiin. Viime aikoina on pohdittu sitä, pitäisikö soittovelvollisuus ottaa jälleen käyttöön, toteaa Liikenneviraston liikenne- ja työturvallisuusyksikön päällikkö Marko Tuominen.

Toisaalta joskus käy niin, että autoilija ei pilliä edes kuule, vaikka sitä soitettaisiin. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi autoradio tai paikka, jossa kuuluvuus ylipäätään on huono.

Veturinkuljettajana työskentelevän Lehtisen mukaan monet asiat voivat vaikuttaa siihen, että autoilija ei havaitse ajoissa junaa tai juna autoilijaa. Lumipyry tai muuten huono näkyvyys, radan kaartuminen tai tietynlaisessa äänieristyksessä oleminen voivat vaikuttaa siihen, että onnettomuus tapahtuu.

-Osasyy onnettomuuksiin on varmasti myös se, että liikennekulttuuri on höllentynyt. Tiettyihin tuttuihin vartioimattomiin risteyksiin tullaan sillä asenteella, että “ei tästä ennenkään ole junia tullut”, Lehtinen pohtii.

Lehtisen mukaan autoilijoiden ei kannata tuudittautua siihen, ettei juna tule tiettyyn aikaan, vaikka oman mökkitien risteyksessä aikataulu yleensä olisikin aina sama.

-Junaliikenteessä on paljon myös sellaisia ajoja, joita ei kerrota aikatauluissa. Esimerkiksi tavarakuljetukset ja huoltoajot eivät aina kulje säännöllisesti. Myös huono keli voi muuttaa normaaleja aikatauluja.

Samaa mieltä on myös Liikenneviraston Marko Tuominen. Hänen mukaansa liikenteessä tapahtuu valitettavan usein inhimillisiä havainnointivirheitä – useimmiten juuri tutuissa tasoristeyksissä.

-Voi olla, että autoilija on katsonut molempiin suuntiin, mutta ei tästä huolimatta ole nähnyt junaa.

-Vartioimattomissa risteyksissä pitää olla erittäin tarkkana. Jos juna jo näkyy, ei kannata ylittää.

Asiasanat

Uusimmat