Uutiset

EK:n johtaja: "Kiina on Suomen kaupankäynnin uusi Venäjä tai jopa Klondike"

EK:n johtajan Petri Vuorion mukaan Kiinan merkitys Suomen elinkeinoelämälle kasvaa jatkossa voimakkaasti. Hän sanoo, että Kiinaa voisi ajatella Suomen kaupankäynnin uutena Venäjänä tai jopa uutena Klondikena.

-Yli kolmasosa maailman talouskasvusta tulee Kiinasta. Tullin tilastojen mukaan Suomen tavaravienti kasvoi Kiinaan 30 prosenttia vuonna 2017, kun viennin keskimääräinen kasvu oli 15 prosenttia. Viime vuonna Kiina ohitti sekä Britannian että Venäjän ja nousi viidenneksi tärkeimmäksi vientimarkkinaksi Suomelle, Vuorio sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan mukaan kasvupotentiaalia on edelleen. Euroalueella Kiinan keskimääräinen osuus kokonaisviennistä on noin seitsemän prosenttia. Suomessa se liikkuu vasta noin kuuden prosentin tietämillä.

Vuorio muistuttaa, että kiinalaisten investointiaktiivisuus kasvaa myös Suomessa. Yksittäisistä investoinneista merkittävin on Tencentin Supercell-jättikauppa, mutta kiinalaiset ovat tehneet Suomeen myös lukuisia pienempiä investointeja.

-Kiina on indikoinut, että Pohjoismaat ovat yksi kohde silkkitieinvestoinneille, jotka ovat käynnissä niin Euroopassa kuin Afrikassa. Silkkitiehen liittyen Kiina julkaisi myös tammikuun lopussa ensimmäisen arktisen strategian. Siinä Suomi mainittiin esimerkiksi matkailun osalta.

Investoinnit eivät ole ulos lapioitua rahaa

Suomalaiset yritykset ovat investoineet Kiinaan noin 11 miljardia euroa. Se on suunnilleen samaa kokoluokkaa Venäjän ja Yhdysvaltojen investointien kanssa.

-Usein ajatellaan, että investoinnit ovat Suomesta ulos lapioitua rahaa ja me ei niistä hyödytä. Etla tutki konepajateollisuuden Kiinan investointeja, ja 24 prosenttia arvonlisästä laskettiin palautuvan Suomeen. Silloin puhutaan esimerkiksi patenttimaksuista ja osingoista, Vuorio sanoo.

Hän myöntää, että kehittyviin markkinoihin liittyy aina myös kasvukipuja.

Suomalaisilla yrityksillä pitää olla Kiinassa kahdenväliset vaikuttamiskanavat kunnossa. Vuorion mukaan Kiinan talouden kasvu on ollut niin nopeaa, että suhteet eivät ole vielä samalla tasolla kuin venäläisten kanssa.

Kauppasodassa on vain häviäjiä

Vuorion mukaan Kiina esiintyy julkisuudessa vahvana vapaakaupan puolustajana. Retoriikka ja käytäntö ovat kuitenkin ristiriidassa. Eurooppalaisten kauppakamarien mittaukset kertovat, että Kiinan liiketoimintaympäristö on mennyt viime vuosina heikompaan suuntaan.

-Kauppasodan riski on faktisesti kasvanut, ja olemme erittäin huolissamme siitä. Pienen avotalouden näkökulmasta Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota on Suomen viennin kasvun vakavin uhka, Vuorio sanoo.

Kauppasodan suurimmat häviäjät, Kiina ja EU:ssa Saksa, on helppo tunnistaa, mutta kuka voittaa uhittelussa? Vuorio muistuttaa, että pörssikurssit laskevat tasaisesti niin Yhdysvalloissa, Euroopassa kuin Aasiassa.

Kiina haluaa nousta vuonna 2025 johtajaksi kymmenessä valikoidussa teknologiassa. Se on yksi askel Kiinan visiossa olla maailman johtava valtio vuonna 2049.

Elinkeinoelämän keskusliitto jakaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin huolenaiheet Kiinan valtiontuista paikallisille yrityksille, jotka vääristävät kilpailua.

-Jaamme huolet, mutta emme jaa Donald Trumpin toimintatapoja. Trump tarjoaa kautta linjan yksipuolisia vaatimuksia, jotka rikkovat myös kansainvälisen kaupan pelisääntöjä. EU:n on syytä olla provosoitumatta ja keskittyä kauppapoliittisen toimintakyvyn vahvistamiseen, Vuorio sanoo.

Asiasanat

Uusimmat