Uutiset

EK:n Oksala syytti DDR-henkisyydestä sote-jupakassa — professori torjuu syytökset

-Monen “perustuslakiasiantuntijan” oma kielteinen suhtautuminen markkinatalouteen heijastuu heidän perustuslakitulkintoihinsa, EK:n johtaja Ilkka Oksala arvostelee blogikirjoituksessaan.

-Vaikka olenkin juristi, en ole perustuslakiasiantuntija, enkä missään tapauksessa EK:ssa töissä olevana väitä olevani puolueeton asiantuntija, niin ihmettelen kovasti tulkintaa, että maakuntaomisteisen sote-tuotannon yhtiöittäminen olisi perustuslain vastaista, Oksala kirjoittaa.

Oksalan arvostelun kohteena on torstaina julkistettu eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto Sote-valinnanvapauslain perustuslainmukaisuudesta.

Tulos oli Oksalan mukaan jo aiemmin julkisuudessa kerrotun mukainen.

-Valinnanvapaus voidaan toteuttaa, mutta palvelutuotantoa ei voida organisoida niin, että kaikki palveluntuottajat olisivat samalla viivalla.

Lausunnon myötä hallitus joutuu luopumaan julkisen palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoitteesta. Yhtiöittämistä kannattavan EK:n arvion mukaan kilpailuneutraliteetti olisi parhaalla mahdollisella tavalla tukenut hallituksen tavoitetta saada aikaan tavoitellut 3 miljardin säästöt.

Jotkut perustuslakivaliokunnan kuulemat asiantuntijat saavat Oksalan kirjoituksessa lainausmerkit. Perustuslakivaliokunnan jäsenet joutuvat Oksalan mukaan valitettavasti luottamaan niin sanottuihin ”perustuslakiasiantuntijoihin”.

-Heidän valtansa onkin kasvanut parlamentarismin ja demokratian kustannuksella, Oksala kirjoittaa.

-Kun perustuslakiin lisättiin niin sanotut TSS-oikeudet eli taloudelliset-, sosiaaliset- ja sivistykselliset oikeudet avautui näille ”perustuslakiasiantuntijoille” oiva mahdollisuus. Osahan heistä oli jo pitkään halunnut TSS-oikeudet myös Suomeen, kun ne kerran olivat DDR:n perustuslaissa. Muistan omilta opiskeluajoiltani nämä ”ajattelijat”, Oksala kirjoittaa.

Puhelinhaastattelussa Oksala muistelee, kuinka keskustalua TSS-oikeuksista käytiin 1980-luvun lopulla. Tuolloin esimerkkimaana käytettiin DDR:ää eli itäistä kommunistista Saksaa. Myöhemmin TSS-oikeudet on lisätty monen länsimaan perustuslakiin.

Haastattelussa Oksala ei suoraan nimeä moittimiaan “perustuslakiasiantuntijoita”. Hän viittaa mm. Ylen kuusi vuotta vanhaan uutiseen, jossa professorit Kaarlo Tuori, Veli-Pekka Viljanen ja Tuomas Ojala esittävät epäilyjään julkisten tehtävien yksityistämisintoa kohtaan.

Oksalan mukaan monen valiokunnan kuuleman lausunnonantajan oma kielteinen suhtautuminen yksityiseen palvelutuotantoon tai markkinatalouteen heijastuu heidän perustuslakitulkintoihinsa.

-Paljon uskottavampana pitäisin sellaista perustuslakiasiantuntijaa, joka kannattaisi lujasti yksityistä palvelutuotantoa ja markkinataloutta, mutta tulkitsisi silti markkinoita tukevan esityksen perustuslain vastaiseksi. Uskoisin myös sellaiseen perustuslakiasiantuntijaan, joka poliittisesti vastustaisi markkinoiden avaamista, mutta toteaisi, ettei se kuitenkaan ole perustuslain vastaista, Oksala kirjoittaa.

Oksalan arvosteluun yhdistettävissä oleva Helsingin yliopiston professori Tuomas Ojanen tunnustaa saaneensa matkan varrella monenlaisia lisänimiä stalinistista oikeistolaiseen saakka, mutta DDR-henkisyys on uutta.

-Olin ala-asteikäinen, kun DDR ja Neuvostoliitto olivat voimissaan, hän muistelee.

Perusoikeuskirjausten jälkikäteinen arvostelu ihmetyttää. Perusoikeuskeskustelun tuloksista Ojanen korostaa sitä, että perusoikeusuudistus hyväksyttiin eduskunnassa vuonna 1995 täysin yksimielisesti.

Ojanen torjuu syytökset ideologisista syistä. Hänen mukaansa julkisen puolen yhtiöittämistä ei pidä tehdä pakolliseksi, varsinkin kun samaan aikaan maakuntia kiellettäisiin itse tuottamasta palveluja.

-Yhtiöittäminen on sallittua, mutta ei pakollista. Yhtiöittäminenhän voi olla joissakin tehtävissä hyvinkin tarkoituksenmukaista, Ojanen tiivistää.

Asiasanat

Uusimmat