Uutiset Helsinki

EK:n puheenjohtaja Lundmark Postin riidasta: " Valtio-omistajan ei pitäisi omilla toimillaan vaikeuttaa jo valmiiksi vaikeaa tilannetta"

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n puheenjohtaja Pekka Lundmark sanoo, että yrityksen hallituksen rooli on ohjata toimivaa johtoa. Lundmarkin mukaan on huolestuttavaa, jos omistaja lähtee puuttumaan suoraan operatiivisiin asioihin.
EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark sanoi, että maan hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä on vaikea saavuttaa ja liittokierroksen tulee tukea työllisyyttä. Kuva: MEERI UTTI
EK:n hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark sanoi, että maan hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä on vaikea saavuttaa ja liittokierroksen tulee tukea työllisyyttä. Kuva: MEERI UTTI

Elinkeinoelämän keskusliiton, EK:n jäsenyritykset kokoontuivat keskiviikkona syysseminaariin tilanteessa, jossa Postin tukilakot uhkaavat katkaista liikenteen ja Suomen vientikuljetukset. EK on laskenut, että jos ulkomaanliikenteen alukset pysähtyvät, niin kustannusvaikutus on sata miljoonaa euroa päivässä.

– Postin työmarkkinaratkaisu on vaikea, mutta ilmoitetut työtaistelutoimet ovat täysin ylimitoitettuja ja aiheuttavat merkittävää haittaa viennille ja liikenteelle. Posti yrittää sopeutua muutokseen – kirjeiden volyymi laskee rajulla tavalla – hakemalla ratkaisuja, joka mahdollistaisivat sen toiminnan myös tulevaisuudessa ja tilanteessa, jossa sen kilpailijat toimivat toisilla, Teollisuusliiton hyväksymillä työehdoilla. Postin rakennemuutosta ei ratkaista lakkoilemalla ja vetoan myös valtio-omistajaan, ettei se omilla toimillaan vaikeuta jo valmiiksi vaikeaa tilannetta, EK:n hallituksen puheenjohtaja, Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoi puheessaan.

Lundmark totesi Lännen Median haastattelussa, että kyseessä on periaatteellinen kannanotto.

– Yrityksen hyvässä hallinnossa yrityksen hallituksen rooli on ohjata toimivaa johtoa. Se on huolestuttava kehitys, jos ylipäätään ajatellaan valtion yhtiöitä, jos omistaja lähtee puuttumaan suoraan operatiivisiin asioihin. Meidän toive olisi, että neuvottelijoille annettaisiin työrauha.

Työrauhalainsäädäntö uudistettava

EK:n Lundmark toisti työnantajajärjestön vaatimuksen siitä, että vuodelta 1946 peräisin oleva työrauhalainsäädäntö tulisi uudistaa kilpailijamaiden tasolle. Nyt ilmoitetut ja osin käynnissä olevat työtaistelutoimet ovat Lundmarkin mukaan valitettava esimerkki siitä kuinka suhteettomia tukilakot Suomessa ovat.

– On täysin kohtuutonta, että vaikka kuinka pieni pääriita voi käynnistää laajuudeltaan ja vaikuttavuudeltaan vaikka kuinka suuria tukilakkoja. Meidän ehdotus olisi käynnistää kolmikantainen työryhmä, joka selvittäisi millä tavoin vuodelta 1946 olevaa lainsäädäntöä tulisi uudistaa.

EK auttaa laskemaan kustannusvaikutuksia

Meneillään olevalla liittokierroksella Lundmarkin mukaan viennin avaus määrittelee enimmäiskustannuskaton ja sen puitteissa sitten paikallista sopimista viedään eteenpäin liitto liitolta. Ay-llke on arvostellut EK:ta liittokierrosta koordinoivasta roolista.

– Liitot ovat itsenäisiä ja asettavat itsenäiset tavoitteet, mutta siinä mielessä me koordinoidaan, että meillä on julkituotuna tavoitteena, että noudatettaisiin viime kierroksella hyväksi havaittua vientivetoista mallia. Vientialat avaavat kierroksen ja sen jälkeen muut alat eivät ylittäisi vientialojen kustannusvaikutuksia. Kun puhutaan kustannusvaikutuksista, niin kyse ei ole vain palkoista, vaan hyvin monista muista asioista, joilla on kustannusvaikutuksia.

Lundmarkin mukaan EK:n rooli on se, että EK auttaa liittoja laskemaan eri palkka- ja tekstivaihtoehtojen kustannusvaikutuksia.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto ovat käyneet työehtosopimusneuvotteluja jo useiden viikkojen ajan. Lundmark ei halunnut kommentoida neuvottelujen tilannetta.

– Aina olisi kiva, jos sopimukset saataisiin nopeammin aikaa, mutta ei ole ensimmäinen kerta, kun päänavausneuvottelut kestävät kauan. Uskon ja toivon, että ihan hyvä ratkaisu tulee.

Lundmark painotti, että liittokierroksen pitäisi tukea työllisyyttä, koska hallituksen tavoite nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä näyttää jo nyt vaikeasti saavutettavalta.

– Tähän asti hallituksen alkutaipaleella ei olla nähty mitään sellaisia toimenpiteitä, jotka konkreettisesti parantaisivat työllisyyttä. Tähänastisten toimenpiteiden nettovaikutus on todennäköisemmin negatiivinen kuin positiivinen.

Kiky-sopimusta Lundmark puolusti vahvasti.

– EK:n nimissä haluan sanoa hyvin selvästi: Kiky-sopimus tehtiin pysyväksi rakenteelliseksi uudistukseksi ja sellaisena me EK:ssa haluamme sen säilyttää.

Työeläkevaroihin ei saa koskea

Lundmarkin mukaan lisäkorotusten antaminen kotihoidon tuella olleiden naisten eläkkeisiin työeläkevaroista olisi ennenkuulumaton ja täysin poikkeuksellinen menettely. Pääministeri Antti Rinne (sd.) teki kyseisen ehdotuksen pari viikkoa sitten eduskunnan kyselytunnilla.

– Pääministeri antoi eläkeläisille vaalilupauksen pienten eläkkeiden korottamisesta eli vappusatasen toteuttamisesta. Jo ennen vaaleja lupausta pidettiin vähintäänkin rohkeana ja sen hintalapuksi arvioitiin noin miljardi euroa. Hallitusohjelmaa tehtäessä totuus sitten valkeni ja vappusatanen kutistui kolmannekseen. Tästä seurasi se, että pääministeri teki vastikään esityksen lisäkorotuksen tekemisestä työeläkevaroista. Menettely olisi ennenkuulumaton ja täysin poikkeuksellinen eikä työeläkevaroissa ole senttiäkään ylimääräistä. Työeläkevarat ovat yritysten ja palkansaajien maksamia rahoja, eikä niitä voi eikä saa käyttää poliittisten lupausten rahoittamiseen.

EK:n edustajisto valitsi Fortumin toimitusjohtajan Pekka Lundmarkin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Varapuheenjohtajina jatkavat Rukakeskuksen/Pyhätunturin hallituksen puheenjohtaja Kari Jussi
Aho ja Keskon pääjohtaja Mikko Helander.

Fingerpori

comic

Uusimmat