Uutiset

EK:n Venäjä-johtaja varoittaa: EU ja USA voivat ajautua kauppapoliittiseen nokitteluun

-On vaaran paikka, jos EU ja Yhdysvallat ajautuvat kauppapoliittiseen nokitteluun uusien Venäjä-pakotteiden myötä.

Näin arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Venäjä-johtaja Petri Vuorio.

-Se taas voi vaikuttaa Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälisiin kauppasuhteisiin, eli kyseessä olisi vaarallinen kierre.

Vuorion mukaan EU:n ja USA:n suhteista ja keskusteluyhteydestä on toisaalta kuulunut positiivisiakin signaaleja.

-Yhdysvallat on viestittänyt, että se käy dialogia avainkumppaneidensa kanssa, eli dialogi EU:n kanssa on ilmeisesti käynnistymässä, Vuorio pohtii.

EU:ssa on oltu ihmeissään, kun USA on tehnyt omia pakotepäätöksiään. Käytäntö on aiemmin ollut, että EU ja USA ovat tehneet pakotepäätöksiä Venäjää kohtaan yhdessä.

Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi perjantaita vasten yöllä Suomen aikaa uusia Venäjä-pakotteita koskevan lakipaketin.

Seuraavaksi lakiesitys siirtyy presidentti Donald Trumpin pöydälle, eikä perjantaina ollut tietoa, aikooko hän käyttää veto-oikeuttaan.

-Lopullinen esitys ja ratkaisu eivät ole selvillä. Kun ne tiedetään, on Suomessa lisäanalyysin paikka. Silloin pitää analysoida, mitä uudet Venäjä-pakotteet tarkoittavat Suomen elinkeinoelämän kannalta.

Petri Vuorion mukaan uudet pakotteet vaikuttaisivat tällä tietoa ennen kaikkea saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ranskalaisiin yrityksiin, jotka ovat mukana Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Joitakin suomalaisyrityksiä on mukana hankkeessa tavaran- tai palveluntoimittajina, samoin kuin olemassa olevan kaasuputki-infran ylläpitotoimissa.

-Lisäksi esillä on aiemmin ollut, että pakotteita voisi tulla Venäjällä rautateille, laivaukseen, rahoitussektorille ja kaivosteollisuuteen. Mutta tarvitaan lisää analyysia, kun kokonaisuus selviää. Vielä on erittäin hankala sanoa konkreettisista seurauksista.

USA:n uudet pakotteet nousivat isosti esille torstaina presidentti Vladimir
Putinin Suomen-vierailulla. Putin totesi pakotteista, että jossain vaiheessa Venäjä joutuu vastaamaan.

-Emme voi loputtomiin sietää moista röyhkeyttä, Putin sanoi.

Heti perjantaina Venäjä ilmoittikin uusista vastapakotteista.

STT uutisoi perjantaina, että Venäjä haluaa Yhdysvaltojen vähentävän Moskovan-suurlähetystön ja Venäjällä sijaitsevien konsulaattien henkilökuntaa. Kyseessä on vastatoimi Yhdysvaltojen senaatin hyväksymille Venäjä-pakotteille.

Länsimaat asettivat Venäjä-pakotteet yli kolme vuotta sitten vuonna 2014 vastareaktiona Ukrainan tapahtumille.

Petri Vuorio ei usko, että pakotetilanteeseen olisi tulossa äkillistä muutosta.

Lännen asettamat pakotteet ovat merkinneet esimerkiksi, että USA:ssa valmistettua arktisten olosuhteiden öljynporausteknologiaa ei voida toimittaa vientiin Venäjälle.

Venäjä kärsii monella sektorilla, ja juuri tätä presidentti Putin tarkoitti tiedotustilaisuudessa torstaina Savonlinnassa.

Petri Vuorio kertoo, että venäläisten arjessa pakotepolitiikka näkyy yhä siinä, että tuontielintarvikkeita ei saa kaupoista niin kuin ennen.

-Venäjällä on kasvanut oma elintarviketuotanto. Maa on sianlihassa ja siipikarjassa jo omavarainen. Venäjä on myös maailman suurin viljanviejä. Toisaalta kansalainen maksaa ruuasta yhä kalliimpaa hintaa.

Suomi on kärsinyt Venäjän vastapakotteista, jotka ovat koskeneet erityisesti elintarvikkeita. Muun muassa Valio menetti lähes täysin Venäjän-vientinsä. Vastapakotteet ovat yhä voimassa.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic