Uutiset

Eläintarhoissa sattuu ja tapahtuu – polttariseuruekin on päätynyt kuumailmapallolla vuohiaitaukseen

Linnanmäellä Helsingissä sijaitsevassa Sea Life Helsingissä kävi viime viikolla poikkeuksellinen tapaus, kun Raipe-niminen sähköankerias nielaisi taskulampun.

Lamppu saatiin lopulta tongittua ankeriaan vatsasta kaikkiaan seitsemän tuntia kestäneen pelastusurakan jälkeen, ja jouluun mennessä Raipe voi jo hyvin.

Raipen lamppunielaisu ei kuitenkaan ollut aivan niin poikkeuksellinen, ainakaan suomalaisten eläinpuistojen mittapuulla.

Soittokierros paljastaa, että kaikenlaista on tapahtunut.

Hai saatiin irrottamaan peukalosta ruuvimeisselin avulla

Sea Life Helsingissä on riittänyt tapahtumia jo ennen Raipen nielaisemaa valonlähdettä. Intendentti Markus Dernjatin kertoo Lännen Medialle, että silloin tällöin suurista altaista joutuu hakemaan sinne putoilevia esineitä. Taskulampun lisäksi myös avaimet ja radiopuhelin ovat löytäneet tiensä akvaarioiden pohjille.

Mieleen hänelle on jäänyt myös parin vuoden takainen Heljä-nimisen isokurnusimpun leikkaus. Sea Lifen eläinlääkäri leikkasi runsaan kilon painoisesta kalasta noin 400 grammaa kovettunutta mätiä. Tunnin mittaisen leikkauksen seurauksena Heljä sai noin 30 tikkiä. Kala toipui operaatiosta hyvin.

Hankalampaakin on ollut. Muutama vuosi sitten levyviiksihait saatiin akvaariossa lisääntymään. Sea Lifessa oli tuolloin harvinainen hain poikanen, jota Dernjatin oli eräänä päivänä mittaamassa.

-Se puri minua peukalosta niin lujaa, etten saanut sitä irti. En voinut lähteä [altaan] tasokäytävältä mihinkään, ja minulla oli hai peukalossa kiinni, hän muistelee.

Tuolloin noin 20–30-senttimetrinen hain poikanen piti otteensa sormesta noin varttitunnin verran, ennen kuin Dernjatin sai apua. Hain ote oli niin kova, että henkilökunta raotti sen purentaa lopulta ruuvimeisselillä.

-Olin ihan varma, että peukaloni irtoaa, jos vedän.

Hotellin vastaanotto ei päästänyt Ähtärin ahmoja sisään

Piakkoin pandoja saavan Ähtärin eläinpuiston intendentti Mauno Seppäkoski on ehtinyt urallaan tottua eläinten synnyttämiin tilanteisiin. Hän on kuljettanut villieläimiä eri puolelle Eurooppaa ja ollut vuosia eläinpuiston palveluksessa.

Erityisesti Seppäkosken mieleen on jäänyt kuitenkin sekamelska, jonka Pyry-lumimyrsky aiheutti Ähtärissä loka–marraskuussa 2001.

Eläinpuiston alueelle satoi märkää lunta noin 30 senttiä, ja alueella kaatui kaikkiaan 800–900 puuta lumen painon vuoksi. Moni eläin pääsi vaurioiden lomassa karkaamaan aitauksistaan.

-Eläintarhat varautuvat tällaiseen, mutta jos tarha on 60-hehtaarinen ja metsän keskellä, aina kaatuu jonkun aidan päälle puita, Seppäkoski sanoo.

Metsäpeurat ravasivat aluetta ympäri “kuin köyhän talon porsaat” mutta palasivat sitten aitaukseensa, koska olivat tottuneet saamaan sieltä ruokaa. Metsään karanneet kauriitkin saatiin lopulta ajan kanssa takaisin – smutta seuran kanssa.

-Meillä oli yksitoista kaurista tarhassa ennen myrskyä. Pari viikkoa myöhemmin niitä oli siellä neljätoista.

Ähtärin ahmojen kanssa ei kuitenkaan ollut aivan yhtä helppoa. Seppäkoski muistelee, että ahmapari oli yöllä kiivennyt kaatunutta puunrunkoa pitkin vapauteen ja suunnannut Ähtärin yöhön.

Ensiksi ahmat olivat nälkäisinä yrittäneet läheiseen hotelli Mesikämmeneen, mutta vastaanotto ei uskaltanut päästää ahmaemoa poikasensa kanssa sisälle. Sittemmin pari oli lähtenyt tallustelemaan kohti Ähtärin keskustaa ja yrittänyt hakea turvaa läheisen huoltoaseman pihalta.

Lopulta poikanen palasi Ähtärin tarhaan omin avuin. Emokin löytyi 1,5 viikkoa myöhemmin läheiseltä Puolustusvoimien varikkoalueelta. Varikon työntekijät olivat havainneet alueen ahmanjäljet ja jättäneet sille kunnon saaliin syötäväksi.

-Ahma oli syönyt itsensä edellisenä päivänä niin puhki, että se makasi vielä kymmenen aikaan aamulla.

Ahmaemo saatiin lopulta kiinni alueella kulkevasta vanhasta juoksuhaudasta, ja loputkin karanneet eläimet saatiin joulun alla takaisin puistoon.

Morsian laskeutui kuumailmapallolla vuohien keskelle

Kävijämääriltään Suomen suosituin eläintarha, Helsingin Korkeasaari, on nähnyt paljon.

Eläintenhoitoyksikön päällikön Nina Trontin uran aikana ovat muun muassa villihevoset murtautuneet ahmimaan viljavarastoon ja vuohieläimet ovat juuttuneet sarvista milloin minnekin.

Varsinkin Korkeasaaren kädelliset, kuten apinat ja paviaanit, voivat Trontin keksiä kaikenlaista aitauksiin putoavilla esineillä. Hän on nähnyt vaippapaviaanin pukevan lippalakin päähänsä ja sen, kuinka berberiapinat ovat käytännössä tuhonneet käsiinsä saaman puhelimen.

-Koskaan ei tiedä, mitä eläimille tulee mieleen, Trontti sanoo.

Ei-niin-tavallinen tapahtuma oli kuitenkin se, kun kuumailmapallo laskeutui saarelle 1990-luvulla.

-Korkeasaaren ilmavirtaukset ovat sellaisia, että ne painavat lentäviä esineitä saarta kohti, hän selittää.

Siispä eräänä päivänä ilmavirtaukset painoivat saarelle kuumailmapallon. Trontti ei itse nähnyt tapausta, mutta hän muistaa, että pallon kyydissä oli polttareitaan juhliva morsian.

Pallo laskeutui vielä melko arvaamattomien lumivuohien aitaukseen, ja vuohet olisivat voineet hyökätä hädissään korissa olleiden kimppuun.

Vuohet kuitenkin säikähtivät Trontin mukaan niin pahasti kuumailmapalloa, että ne pakenivat kurkistelemaan tapahtumia omasta tarhastaan.

Ihmiset pääsivät lopulta turvassa pois tarhasta. Vuohillekaan ei käynyt kuinkaan.

-Kaikennäköistä sitä saattaa tapahtua, Trontti toteaa.

 

Asiasanat

Uusimmat