Uutiset

Eläkkeiden suuruudessa isoja eroja maakunnittain – ministeri Saarikon mukaan soten asiakasmaksu ei vaaranna toimeentuloa

Suomalaisten eläkkeiden suuruus vaihtelee tuntuvasti eri puolilla maata. Uudellamaalla on Suomen suurimmat eläkkeet, Etelä-Pohjanmaalla taas pienimmät. Uusimaalainen saa keskimäärin lähes 40 prosenttia korkeampaa eläkettä kuin eteläpohjalainen. Tämä käy ilmi Kuntaliiton entisen kehityspäällikön Heikki Punnosen Lännen Medialle koostamista tiedoista.

Kauniaisissa asuvan keskieläke on yli 3 000 euroa kuukaudessa. Rahasumma on lähes kolminkertainen isojokelaiseen eläkeläiseen verrattuna, joka joutuu tyytymään keskimäärin alle 1 200 euroon. Kyseessä ovat kuntien ääripäät Suomessa.

Eläkkeet ovat suurimmat eteläisessä Suomessa. Pienimmät eläkkeet ovat maaseutuvaltaisissa maakunnissa, joissa ei ole suurta keskuskaupunkia. Näissä maakunnissa myös eläkeläisten osuus väestöstä on suurin.

Punnosen koostamat tiedot perustuvat Eläketurvakeskuksen tilastointiin vuoden 2016 lopusta.

Suomessa on noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä

Eläkettä sai 1 448 960 suomalaista vuoden 2016 lopussa. Määrään ei ole laskettu osa-aikaeläkettä saavia, eli osittain työelämässä olevia henkilöitä.

Uudellamaalla asui eniten eläkkeensaajia, 337 600. Eläkeläisten osuus väestöstä oli kuitenkin Uudellamaalla pienin Suomessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan alle 1 500 euron kuukausieläkkeen saajista joka kymmenes jätti käymättä lääkärissä rahan puutteen takia vuoden aikana.

Saarikko: Asiakasmaksut eivät saa vaarantaa toimeentuloa

Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslaki tulee eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikon torstaina.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo Lännen Medialle, että peruspalvelut eivät saa jatkossakaan olla kalliita ihmisille.

-Juuri vaivojen pitkittyminen tulee myös yhteiskunnalle kalliiksi. Uudistuksen tarkoituksena on yhtenäistää maksukäytäntöjä, esimerkiksi palveluasumisen maksuissa on nyt huomattavia kuntakohtaisia eroja, hän toteaa.

Saarikon mukaan asiakasmaksulakiin on tarkoitus sisällyttää säännös, jonka mukaan maksu tulee jättää perimättä tai sitä tulee alentaa, jos maksun periminen vaarantaa toimeentulon edellytykset.

Saarikko kertoo, että sote-uudistuksen jälkeen palveluntarjoajat hyötyvät siitä, jos he pystyvät ehkäisemään asiakkaan vaivoja hyvällä perusterveydenhoidolla.

-Kustakin asiakkaasta maksetaan sote-keskukselle vuositasolla könttäsumma henkilön palvelujen käytön määrästä riippumatta. Esimerkiksi eläkeläisistä maksetaan suurempaa korvausta kuin työssäkäyvistä. Palveluntuottajan kannattaa tarjota helposti saavutettavia, matalan kynnyksen palveluja, jotta asiakas saa avun varhaisessa vaiheessa eivätkä vaivat kroonistu ja käynnit lisäänny ja muutu kalliimmiksi.

Eläkeläiset yhä merkittävämpi rahoittaja

Saarikon mukaan suhteessa yhä useampi euro esimerkiksi asiakasmaksuista tulee tulevaisuudessa eläkeläisten kautta, koska eläkeläisiä on enemmän. Työssäkäyvät veronmaksajat rahoittavat kuitenkin edelleen valtaosan sote-palveluista.

-Lähtökohtaisesti esimerkiksi terveyskeskus- eli jatkossa sote-keskusmaksut ovat kaikille yhtä suuria. Toisaalta esimerkiksi hammashuollon osalta olisi mahdollista miettiä myös progressiivisia maksumalleja, Saarikko toteaa.

Tämä tarkoittaisi sitä, että hyvätuloiset maksaisivat palvelusta enemmän, jolloin palvelu turvattaisiin myös pienituloisille. Saarikon mukaan asiakkaat voivat vapaasti valita julkisen ja yksityisen välillä.

-Hinta on hänelle sama tuottajasta riippumatta. Erityisesti iäkkäitä koskevat asiakassetelit, joilla asiakas voi itse valita hänelle myönnetyn palvelun tuottajan, sekä henkilökohtainen budjetti.

Poikkeuksen tekee erikoissairaanhoito, joka on edelleen tulevaisuudessa pääosin julkisen sektorin tuottamaa. Sielläkin valinnanvapaus laajenee. Erikoissairaanhoidon palveluja voi valita nykyistä helpommin toisen maakunnan alueelta.

Ministeri Annika Saarikko vastasi Lännen Median kysymyksiin sähköpostilla.

Asiasanat

Uusimmat

Näkoislehti

21.9.2020

Fingerpori

comic