Uutiset

Elokuvaohjaajan pitkä ja kallis borrelioositaistelu – Joonas Berghäll söi kassikaupalla lääkkeitä ja käytti yli 80 000 euroa sairautensa hoitoon

Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll sairastaa monin tavoin kiisteltyä tautia, kroonista borrelioosia. Hän käytti kahdeksan vuotta saadakseen apua puutiaisen puremasta aiheutuneisiin vakaviin, työkyvyn vieneisiin oireisiin. Berghäll teki taistelustaan borrelioosin kanssa elokuvan Punkkisota.
Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll sanoo halunneensa esittää Punkkisota-elokuvassa kumpaankin suuntaan olevat mielipiteet borrelioosista, jotta katsoja näkee taudin kaikki puolet. Kuva: Mauri Ratilainen
Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll sanoo halunneensa esittää Punkkisota-elokuvassa kumpaankin suuntaan olevat mielipiteet borrelioosista, jotta katsoja näkee taudin kaikki puolet. Kuva: Mauri Ratilainen

Juuri valmistuneen Punkkisota-elokuvan käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja ja pääosan esittäjä Joonas Berghäll kertoo voivansa tällä hetkellä hyvin. Yhdeksän vuotta elämästä kuitenkin meni sairastamiseen.

Avun pitkäaikaisiin ja vakaviin borrelioosin oireisiinsa hän sai alan kansainvälisiltä klinikoilta Saksasta ja Yhdysvalloista. Borrelioosi on bakteerin aiheuttama infektiotauti, joka tarttuu puutiaisen puremasta.

Kemistä kotoisin olevalla Berghällilla oli kesämökki Uudellamaalla, Raaseporin Karjaalla. Kesäkuussa 2011 yhtenä aamuyönä mökillä hän nappasi sormillaan niskastaan jonkin ällöttävän ötökän. Se saattoi olla punkki, mutta aivan varma asiasta Berghäll ei ole. Voi olla, että kohtalokas puutiaisen purema oli tullut jo aiemmin.

Berghäll kuvasi lokakuussa 2011 Äidin toive -dokumenttielokuvaa tyttöjen turvakodissa Keniassa. Matkan jälkeen hänellä puhkesi laaja kirjo oireita.

– Käytännössä Joonas oli vedetty halki, poikki ja pinoon.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll kertoo oman tarinansa Punkkisota-elokuvassa. Kuva: Mauri Ratilainen
Elokuvaohjaaja Joonas Berghäll kertoo oman tarinansa Punkkisota-elokuvassa. Kuva: Mauri Ratilainen

Berghäll sanoo, että hänen käsityksensä mukaan borrelioosi voi olla kehossa vuosia tai vuosikymmeniä, jos sitä ei hoideta heti. Borrelioosi voi aktivoitua, kun elimistö kohtaa jotakin rajua, kuten Berghäll Kenian hyvin erilaisen bakteerikannan.

Syksyllä 2011 alkoi Joonas Berghällin loputtomalta tuntuva lääkärikierre, tutkimukset ja lääkkeiden syönti. Lääkärit suhtautuvat ristiriistaisesti krooniseen Lymen tautiin eli borrelioosiin.

Osa lääkäreistä ei usko krooniseen tautiin, ja osa taas on perustanut taudin hoitoon perehtyneitä menestyviä klinikoita Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Monet suomalaislääkärit suhtautuvat epäilevästi ulkomaisten yksityisklinikoiden hoitoihin. Itävallassa borrelioosiin on kehitteillä jo rokote.

Aihe kiinnostaa aivan valtavasti. Berghällin elokuvan oikeudet on jo myyty yhteentoista maahan Eurooppaan ja neuvottelut Yhdysvalloissa ovat meneillään.

Molemmat suunnat esillä

Borrelioosin ympärillä vellovan ristiaallokon, uskon ja epäuskon Berghäll tuo Punkkisota-elokuvassaan esiin. Hän sanoo halunneensa esittää kumpaankin suuntaan olevat mielipiteet, jotta katsoja näkee taudin kaikki puolet.

Berghäll laittaa itsensä täysillä peliin elokuvassaan. Hänen saamansa raskas hoito saksalaisella klinikalla on kuvattu yksityiskohtaisesti ilman peittelyä. Berghäll sanoo halunneensa näyttää rehellisesti taudin oireet, ja niihin saamansa hoidon. Muita potilaita kuin itsensä hän ei olisi voinut kuvata samassa tilassa. Se ei olisi ollut eettisesti oikein.

Veressään olevien virusten ja bakteerien nujertamiseksi Berghäll söi 55 tablettia päivässä ja 1650 tablettia kuukaudessa. Kaikki pillerit eivät tietenkään olleet antibiootteja, vaan keho tarvitsi myös esimerkiksi vitamiineja.

Mukana muitakin sairastuneita

Berghäll esittää elokuvan pääosan, mutta dokumentissa on mukana myös muita borrelioosista kärsiviä. Koskettavin on 12-vuotiaan ranskalaispojan haastattelu. Pojalla on vaikeita poissaolokohtauksia ja lopulta hän menettää kävelykykynsä.

– Mä itkin kolme viikkoa, se iski niin syvälle. Lapsi on viaton, lapsi ei voi puolustaa itseään, jos toisella puolella pöytää on neurologi tai reumalääkäri.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Joonas Berghällin Punkkisota-elokuvan oikeudet on jo myyty yhteentoista maahan Eurooppaan ja neuvottelut Yhdysvalloissa ovat meneillään. Kuva: Mauri Ratilainen
Joonas Berghällin Punkkisota-elokuvan oikeudet on jo myyty yhteentoista maahan Eurooppaan ja neuvottelut Yhdysvalloissa ovat meneillään. Kuva: Mauri Ratilainen

Berghällin Punkkisota-elokuvan budjetti on 700 000 euroa. Se mahdollisti lääkäreiden haastattelut ja potilaiden kohtaamiset ympäri maailman. Käsikirjoituksen ja ohjauksen hän teki yhdessä Satu Majavan kanssa. Eelokuvan tuotti Berghällin ja Majavan yhtiö Oktober Oy.

Berghäll sanoo, että Punkkisota-elokuvan tekemisessä oli kaksi motiivia. Hänen iso maalinsa on maailman terveysjärjestö WHO, johon hän yritti saada elokuvan teon aikana yhteyttä muun muassa yli 50 sähköpostilla.

– WHO:n on katsottava peiliin ja reagoitava asiaan.

Toinen motiivi on borrelioosiin sairastuneiden ihmisten auttaminen.

– Kerron oman tarinani, ja mitä testejä kannattaa lähteä tekemään. Kerran viikossa pystyn ohjaaman yhden ihmisen suuntaan, josta saa apua.

Punkit puheenaihe keväisin

Dokumenttielokuvan ensi-ilta on suunnitteilla tälle keväälle. Tällä hetkellä monet elokuvateatterit on suljettu koronapandemian vuoksi.

Punkit eli puutiaiset nousevat Suomessa aina keväisin puheenaiheeksi, koska puutiaisista tehdään havaintoja maaliskuusta marraskuulle. Ne ovat runsastuneet voimakkaasti Suomessa ja muualla Euroopassa.

Suomessa tärkeimmät punkkien levittämät taudit ovat borrelioosi ja TBE eli puutiaisaivotulehdus. Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan. Päivittäistä punkkisyyniä suositellaan luonnossa liikkujille parhaaksi tavaksi suojautua borrelioosilta.

Joonas Berghäll

Suomalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja.

Ikä: 43 vuotta.

Syntynyt Kemissä, asuu Tervolassa.

Valmistunut Tampereen ammattikorkeakoulun taiteen ja viestinnän koulutusohjelmasta 2005.

Omistaa tuotantoyhtiö Oktober Oy:n yhdessä tuottaja Satu Majavan kanssa.

Tunnettu useista dokumenttielokuvista. Hänen ohjaamiaan elokuvia ovat muun muassa Miehiä ja poikia (2019), Äidin toive (2015) ja Miesten vuoro (2010).

Berghäll ja Mika Hotakainen saivat parhaan dokumentin Jussin elokuvasta Miesten vuoro vuonna 2011. Elokuvassa suomalaiset miehet puhuvat saunan lauteilla elämästään.

Berghällin elokuvia on myyty yli 20 maahan.

Uusimmat

Fingerpori

comic